Koulutielle
Näkövammaiseen lapsen koulutien suunnittelu aloitetaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää neljä vuotta. Tähän on syynä se, että lähes kaikki lapset käyvät yhden ylimääräisen esiopetusvuoden päiväkodissa, jolloin esikoulu alkaa siis 5-vuotiaana ja varsinainen koulu normaalisti 7-vuotiaana. Ylimääräisen eskarivuoden voi aloittaa myös vasta 6-vuotiaana ja koulun alkamista lykätä silloin 8-vuotiaaksi.
Oppilas, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee saada tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.
Esi- ja perusopetuksessa on käytössä kolmiportainen tuki, jossa painopiste on selkeämmin varhaisessa- sekä ennaltaehkäisevässä tuessa. Lisätietoa Opetushallituksesta: oppimisen ja koulunkäynnin tuki.
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tarjoaa ohjauspalveluja lähikoulua käyville oppilaille, heidän opettajilleen ja avustajilleen. Oppilaat käyvät Valterissa tukijaksoilla, joissa opitaan näkövammaisen koululaisen erityistaitoja. Myös lapsen opettajat ja avustajat voivat mennä kurssille. Pääsääntöisesti kurssit pidetään Onervan toimipisteessä.
Skilla on ruotsinkielinen näkövammaisten koulu Helsingissä ja se on yksi Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimipisteistä. Skillassa on oppilaita vuosittain noin 6-8 sekä integroidut ruotsinkieliset peruskoululaiset tukipalvelujen piirissä.
Oppikirjat, apuvälineet, koulumatkat ja monet muut asiat pitää miettiä vuosittain. Hojks eli henkilökohtaisen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma on tärkeä asiakirja, johon kirjataan koulunkäyntiin liittyviä asioita, joiden järjestämisestä koulun tulee huolehtia.
Yläkouluvaiheessa, ja joskus jo aiemminkin, on hyvä alkaa pohtia, millaisiin jatko-opintoihin nuori aikoo ja mitkä ovat tulevaisuuden ammattihaaveet. Kouluaikana kannattaa käyttää hyväkseen mahdollisuudet tutustua työelämään työssäoppimisjaksojen aikana. Vamma ei ole este työnteolle, kun vain sopiva paikka löytyy.
Peruskoulun jälkeen jotkut hakeutuvat lukioon, ammatilliseen koulutukseen tai lähtevät erityisammattiopistoon opiskelemaan. Näistä mahdollisuuksista löytyy tietoa kohdasta aikuiseen elämään. Peruskoulun aikana kotona ja koulussa otetaan vähitellen haltuun niitä itsenäisen elämän taitoja, joita joskus aikuisena tarvitsee.
Näkövammaisten liitto ry: Vinkkejä opettajille
Lisätietoja: Oppimis- ja ohjauskeskus Valtteri
Silmäterän artikkeleita koulusta
Silmäterä 3/2021 -digilehti Tärkeintä koulunkäynnissä on osallisuus (s. 36)
Silmäterä 2/2021 -digilehti “Tärkeintä on ryhmäyttäminen” (s. 18)
Silmäterä 3/2020 -digilehti Avoin oppimisympäristö joustaa ja vaatii (s. 6)
Silmäterä 2/2019 -digilehti Haasteita koulupolulla (s. 31)
Silmäterä 1/2019 -digilehti Ohjauskäynnillä Panun koulussa (s. 20)
Silmäterä 2/2018 -digilehti Sattuman kautta unelmatyöhön (s. 21)
Silmäterä 2/2018 -digilehti Leo ja Anette – toimiva tiimi (s. 19)
Silmäterä 2/2018 -digilehti Eeva haastaa Jimin oppimaan (s. 17)
Silmäterä 2/2018 -digilehti Kaksi rohkeaa poikaa (s. 6)
Silmäterä 3/2017 -digilehti Nehän onkin viinirypäleitä eikä sammalta! (s. 22)
Silmäterä 2/2017 -digilehti Ruskiksen lapset (s. 19)
Silmäterä 4/2016 -digilehti/ Koulunkäynti sujuvaksi (s. 18)
Silmäterä-lehti 3/2016 Koulureitti tutuksi (s. 26)
Silmäterä-lehti 2/2013 Ekaluokan opit (s. 18)
Silmäterä-lehti 3/2012 Pitkä matka koulutielle. Mitä vanhempien tulee tietää, kun lapsi on lähdössä kouluun kahden vuoden päästä. (s.25)
Silmäterä-lehti 3/2012 Englantia oppimaan, Tiina Borgman (17) matkusti Englantiin kielikurssille. (s.21)
Silmäterä-lehti 3/2012 Ryhmän jäseneksi, miten päästä mukaan kaveriporukoihin? Kuinka jokainen lapsi ryhmässä otetaan huomioon? (s.16)
Silmäterä-lehti 2/2012 Toiveista todellisuuteen (s.19)
Silmäterä-lehti 2/2012 Jyväskylän näkövammaisten koulun kymppiluokkalaiset asuvat kerrostalokotia ja oppivat arjen askareista (s.30)
Silmäterä-lehti 1/2012 Koululaisen tuki on kolmiportainen. (s.25)
Silmäterä-lehti 1/2012 Salainen ase tehokkaaseen koulunkäyntiin. (s.28)
Silmäterä-lehti 4/2011 Mennään tukijaksolle! Aleksi Kangas eskarijaksolla Jyväskylän näkövammaisten koululla. (s.22)
Silmäterä-lehti 2/2011 Auttaako suurentaminen aina? CP-vamma, näkövamma ja näönkäyttö. (s.16)
Silmäterä-lehti 1/2011 Yhteishaku lähestyy. Nyt on aika hakea opiskelupaikkaa. (s. 26)
Silmäterä-lehti 4/2010 Kuvaa ja ääntä arjen avuksi. (s.30)
Silmäterä-lehti 1/2010 “Give me a five”, Susanna Huldinin ajatuksia itsenäisen elämän taidoista. (s.14)
Silmäterä-lehti 1/2010 Olen yhdeksännellä luokalla… Mitä nuoret ajattelevat opiskelusta ja tulevaisuudesta. (s.39)
Silmäterä-lehti 3/2009 Ekalle luokalle! (s. 13)
Silmäterä-lehti 1/2009 Niilon koulu sujuu hyvin (s. 12)
Silmäterä-lehti 1/2009 Lassin koulu (s. 25)
Opas näkövammaisen oppilaan koululiikunnasta
Näkövammaisen oppilaan koululiikunnan soveltaminen -oppaassa annetaan ohjeita liikuntatuntien suunnitteluun silloin kun ryhmässä on näkövammainen oppilas. Oppaassa käydään läpi näkövamman vaikutuksia lapsen kehitykseen sekä koululiikunnan tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin. Soveltamisideoita annetaan kaikkiin yleisimpiin koululiikuntalajeihin. Näkövammaisten omista lajeista esitellään maalipallo, sokkopingis, näkövammaisten futsal, sokeiden tennis ja tandempyöräily. Opas sopii myös harraste- ja kotiliikunnan suunnitteluun.
Oppaan on kirjoittanut Jyväskylän näkövammaisten koulun liikunnanopettaja Satu Niemelä ja kuvittanut oppimateriaalisuunnittelija Marketta Perttunen. Oppaassa on 86 sivua.
Tilaukset Valteri-puodista.
