Näkövammainen lapsi integroidussa ryhmässä

Näkövammainen lapsi integroidussa ryhmässä

Kun päiväkotiryhmässä tai koululuokassa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on tärkeää kiinnittää huomiota lapsen pääsyyn ryhmän jäseneksi. Erilaiset toiminnalliset leikit ja pelit ovat yksi väline lasten ryhmäytymiseen. Työntekijän apuna on hyvä olla joitakin vinkkejä leikkien ja pelien soveltamisesta ryhmään, jossa on mukana näkövammainen lapsi.

Näkövammainen lapsi

Näkövamma vaikuttaa lapsen kehitykseen monin tavoin. Lapsi tarvitsee tukea aistitoimintojen yhteiskäytön oppimiseen, oman kehon hahmotukseen, tilan hahmotukseen, kielelliseen kehitykseen, psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen sekä sosiaaliseen kehitykseen. Jos näihin asioihin ei kiinnitetä huomiota, näkövammaisuus voi olla yksi syrjäyttävä tekijä. Toimintapaketin lähtökohtana on näkövammaisen lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen, mutta erilaisissa peleissä ja leikeissä päästään harjoittelemaan muitakin taitoja.

Usein näkövammaisen lapsen kanssa kiinnitetään paljon huomiota kuntoutukseen ja oppimiseen, mutta sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot jäävät helposti toissijalle. Sosiaalisia taitoja näkövammainen lapsi pääsee kuitenkin harjoittelemaan turvallisessa ikätoverien ryhmässä.

Näkövammainen lapsi saattaa olla kiinnostunut erilaisista leikeistä kuin näkevät lapset. Tämän vuoksi on tärkeää, että aikuinen järjestää tilanteita ja leikkejä, joihin myös näkövammaisen lapsen on helppo osallistua tasavertaisesti mukaan myös ilman aikuisen avustusta. Ryhmän toimintaan pääseminen edellyttää näkövammaiselta lapselta rohkeutta ja uskallusta ottaa itse kontaktia muihin ryhmäläisiin. Näkövamma vaikeuttaa lapsen mukana oloa näkevien lasten nopeasti vaihtuvissa peleissä ja leikeissä.

Hyvä ryhmä

Lapsen kehityksen kannalta omien ikätoverien ryhmään kuuluminen on tärkeää. Ryhmään osallistuminen ja siihen vaikuttaminen kehittävät vuorovaikutustaitoja ja lapsi oppii uusia puolia itsestään. Toisten huomiointi ja vastuunottaminen ovat tärkeitä niin näkövammaiselle kuin näkevällekin lapselle. Tutussa ryhmässä lapset joutuvat keskustelemaan päätöksistä ja oppivat tekemään myös kompromisseja. Kannustaminen ja positiivinen palaute vahvistavat lapsen itsetuntoa, jolloin hän uskaltaa rohkeammin osallistua toimintaan.

Hyvä ryhmä rakennetaan ryhmäyttämisen avulla. Ryhmäytyksessä voidaan hyödyntää leikkejä ja pelejä, joissa lapset joutuvat luonnostaan toimimaan yhdessä ja harjoittelemaan vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja. Näitä ovat esimerkiksi toisen huomiointi, kuuntelutaito ja suvaitsevaisuus. Näkövammaiselle lapselle vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on ensisijaisen tärkeää. Kun lapsi voi harjoitella taitoja tutussa päiväkoti- tai koululuokkaryhmässä, on lapsella olemassa edellytykset ryhmässä toimimiseen.

Turvallisessa ryhmässä ei esiinny kiusaamista, häpeää tai arvottomuuden tunnetta. Jokainen lapsi tulee hyväksytyksi omana itsenään. Turvallisuus syntyy luottamuksesta, avoimuudesta, hyväksynnästä ja sitoutumisesta ryhmään. Hyvässä ryhmässä jokaisella ryhmään kuuluvalla on oma paikkansa ja häntä arvostetaan omana itsenään. Ryhmässä vallitsee avoin ja luotettava ilmapiiri. Erilaiset yhteiset tavoitteet, pyrkimykset ja säännöt auttavat turvallisen ryhmän rakentamisessa.

Ryhmäytyminen tapahtuu ajan kanssa. Sitä voidaan toteuttaa pienemmissä osissa tai muutamina kokonaisina päivinä. Harjoitteita kannattaa olla monta peräkkäin ja niihin on suositeltavaa käyttää tarpeeksi aikaa. Aikuinen voi ohjailla lapsiryhmää ja edesauttaa ryhmän rakentumista.

Toiminnalliset menetelmät

Toiminnalliset menetelmät tukevat integraatiota ja ryhmäytymistä. Toiminnallisia menetelmiä ovat esimerkiksi leikit, pelit, kuvataide, musiikki ja draama. Toiminnallisuus kehittää lapsen eri taitoja monipuolisesti. Sen avulla voidaan oppia uusia asioita: ajattelukyky, motoriikka ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Itsetunto vahvistuu, kun lapsi kokee onnistumisen kokemuksia ja saa positiivista ja kannustavaa palautetta.

Lähtökohtana toiminnallisille menetelmille on mahdollistaa jokaisen lapsen osallistuminen toimintaan lapsen erityistarpeet huomioiden. Tämä tarkoittaa muun muassa näkevien lasten leikkien soveltamista näkövammaisille lapsille. Monien tavallisten leikkien ohjaaminen onnistuu pienin muutoksin.

Leikeissä korostuvat yhdessä tekemisen ja kokemisen ilo, rentous sekä sosiaaliset suhteet. Leikit opettavat toimimaan yhdessä, virkistävät ja tutustuttavat ihmiset toisiinsa. Ne mahdollistavat vaikeidenkin aihealueiden käsittelyn, jotka saattavat herättää erilaisia tunteita. Leikkien avulla päästään siis käsittelemään ja tunnistamaan myös erilaisia tunteita.

Käytännönvihjeitä

Näkövammainen lapsi voi olla sokea, syvästi tai lievästi heikkonäköinen. Lapsen vanhemmilta kannattaakin kysellä, millainen lapsen näkökyky on. Tämä edesauttaa toimintojen soveltamisessa.

Suunnan hahmottamisessa auttavat piirit sekä lattiaan merkityt kohoviivat. Viivat voidaan merkitä pelkällä maalarinteipillä tai ohuella muovisella pakettinarulla. Jos lapsi aistii valoa, voi ikkunoita hyödyntää oikean suunnan löytämiseksi. Selkeät värikontrastit auttavat heikkonäköistä lasta hahmottamaan esineitä. Leikkitilan ovet pidetään kokonaan joko auki tai kiinni, jotta näkövammainen lapsi pystyy hyödyntämään huoneen kaikua. Äänimajakat auttavat lasta myös liikkumaan oikeaan suuntaan. Äänimajakkana voi toimia ohjaaja tai jokin ääntelevä esine. Leikkivälineissä, kuten palloissa, on hyvä olla kulkuset sisällä, jotta näkövammainen lapsi kuulee, missä pallo menee.

Käsi käden päällä – menetelmän avulla näkövammainen lapsi tunnustelee uusia tavaroita. Aikuinen laittaa oman kätensä lapsen käden päälle ja rohkaisee lasta kokeilemaan esineitä. Jos opetat lapselle jonkin liikkeen, seiso lapsen takana ja tee liike lapsen kanssa. Näin näkövammainen lapsi hahmottaa sen paremmin.

Ennen leikin aloittamista on ohjaajan hyvä tuntea leikki jo aiemmin, jotta hän tietää, millainen leikki on. Omalla innostuksellaan ohjaaja saa ryhmän mukaan toimintaan. Lapsiryhmässä, jossa on näkövammainen lapsi, leikin suullinen ohjeistus on oltava selkeä. Ohjaajan pitäisi sanoa aina lapsen nimi hänelle puhuttaessa. Liikkumista opastaessa käytetään tänne ja tuonne sanojen sijaan oikealle, vasemmalle, eteen ja taakse. Tilaan tutustuminen lisää näkövammaisen lapsen turvallisuutta ja itsevarmuutta liikkumisessa. Lapsen kannattaakin tutkia tila etukäteen aikuisen kanssa.

Näkevien lasten on hyvä antaa kokeilla itse, millaista on olla, kun ei näe. Lapsiryhmän kanssa voidaan askarrella mustia silmälappuja ja heikkonäköisten laseja, joissa erilaisia näkökenttiä on tehty teippien avulla. Näin toiset lapset ymmärtävät, kuinka vaikeaa liikkuminen on. Tämä edesauttaa ryhmän keskinäistä ymmärrystä.

 

Virta, Anne. 2006.