Näkövammainen lapsi
Näkövammaisista lapsista osa on täysin sokeita, osa heikkonäköisiä ja osa monivammaisia. Jokainen lapsi on oma yksilönsä luonteenpiirteineen ja taitoineen.
Sokea lapsi
Sokea lapsi tarvitsee paljon harjoitusta ja toistoja oppiakseen esimerkiksi syömään, pukemaan ja liikkumaan itsenäisesti. Kaikki lapset ovat yksilöitä; toiset voivat olla taitavia liikkumisessa, mutta tarvitsevat jossakin muussa taidossa enemmän tukea. Positiivinen palaute kannustaa harjoittelemaan.
Leikin kehitys
Sokea lapsen leikin kehitys on tavallisesti ikätasoaan hitaampaa. Sokea lapsi voi juuttua lelun kanssa yhteen ainoaan toimintamalliin. Mene mukaan lapsen leikkiin ja keksikää yhdessä uusia tapoja käyttää lelua. Jotta lapsi kiinnostuisi kokeilemaan, hän tarvitsee paljon elämyksiä ja kokemuksia.
Sorminäppäryyttä vaativien lelujen, kuten palikoiden kokoaminen, on usein vaikeaa. Kiinnostus symbolileluihin, esimerkiksi autoihin ja nukkeihin, herää myöhemmin kuin näkevällä lapsella.
Vuorovaikutus
Lapsen vuorovaikutustaidot alkavat kehittyä varhaislapsuudessa. Vuorovaikutuksen perustana on turvallisuus ja läheisyys. Pienen lapsen sylissä pitäminen, silittely ja tyynnyttely luovat turvallisuutta. Lasta on rohkaistava tutustumaan myös ympäristöön ja muihin ihmisiin.
Stereotyyppinen käyttäytyminen
Monilla näkövammaisilla lapsilla ilmenee stereotyyppistä käyttäytymistä, jota kutsuttua myös blindismeiksi tai maneereiksi. Blindismi ilmenee esimerkiksi silmien paineluna, heijaamisena, hyppelynä, valojen tuijottamisena tai juuttumisena tiettyyn leluun.
Stereotyyppistä käyttäytymistä voi ilmetä, kun lapsi on yli- tai alivirittyneessä tilassa. Myös vahvat tunnetilat liittyvät maneerien esiintymiseen. Lapsi voi hakea turvallisuutta liikkeistä. Silmien painelu taas saattaa synnyttää joitakin valoaistimuksia. Blindismeihin on hyvä puuttua johdonmukaisesti.
Näkövammaisen lapsen maneerit
Näkövamman vaikutus motoriseen kehitykseen
Heikkonäköinen lapsi
Heikkonäköisen lapsen näkökyky voi olla hyvin eri asteinen. Näkövamman haitta-asteesta riippuu, millaisia apuvälineitä kannattaa ottaa käyttöön. Ympäristöä voi suunnitella siten, että se tukee lapsen näkökykyä. Hyvin suunniteltu kotiympäristö tukee myös lapsen liikkumista ja itsenäistä selviytymistä.
Neuvoja toimiessa näkövammaisen lapsen kanssa
Näkövammaisen lapsen kehityksen tukeminen
Silmäterä 3/2020 -digilehti Virtuaalitodellisuus hyödyttää heikkonäköisiä (s. 24)
Silmäterä 2/2019 -digilehti “Silmät terveet – pitäisi nähdä” (s. 20)
Apuvälineiden käyttö
Apuvälineiden valinnassa täytyy huomioida yksilölliset tarpeet. Sujuva apuvälineiden käyttö helpottaa oppimista. Tämän vuoksi apuvälineiden perusteellinen käytönohjaus on tärkeää.
Apuvälineet voivat heikkonäköiseltä koululaiselta jäädä reppuun, kun pelko kiusaamisesta ja erottumisesta joukosta on suuri. Apuvälineet voi esitellä luokan muille oppilaille.
Ympäristön muokkaus
Ympäristössä esimerkiksi matot ja huonekalut toimivat tuntoärsykkeinä ja akustisina apuina. Värityksen ja valaistuksen ratkaisuilla voidaan saada lisätukea liikkumiseen. Valaistuksen suunnittelun pohjaksi tehdään lapselle valontarvearvio. Kodissa asunnon muutostöihin voi hakea maksusitoumusta asuinkunnan sosiaalitoimesta.
Hyvä tila ja ympäristö on mahdollisimman moniaistinen. Pienillä muutoksilla saadaan toisille aisteille enemmän hyötyä. Moniaistisuuden ideana on, että yhden aistin puute voidaan korjata toisilla aisteilla.
Lea-näkötestit
Lea-näkötestit ovat silmälääketieteen dosentti Lea Hyvärisen kehittämä menetelmä näön tutkimiseen. Hän on kehittänyt lasten näkötestit leikinomaisiksi niin, että lapsi kiinnostuu ja keskittyy. Näön tutkimisen yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada selvyys lapsen näkötoiminnoista kuntoutuspalvelujen suunnittelua varten. Lea-Testin toiminta painottuu erityisesti näkötestien ja näön arviointimenetelmien kehittämiseen. Lisätietoja Lea näkötesti
Monivammaiset lapset
Näkövamman lisäksi lapsella saattaa olla muita liitännäisvammoja. Riippuen muiden vammojen laadusta ja vaikeusasteesta, lapsen ja perheen kuntoutuspalvelut ja tuki voi tulla useilta eri tahoilta.
Tietoa monivammaisista lapsista
Näkömonivammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukeminen” -julkaisussa on tietoa kommunikoinnin kehityksen tukemisesta ja toiminnallisesta näönkäytöstä sekä periaatteita näkömonivammaisen lapsen kanssa toimimisesta arjessa. Näkömonivammainen lapsi
Papunetin sivuilta löydät tietoa mm. vuorovaikutuksesta, kommunikointikeinoista ja apuvälineistä. Sivuilta löytyy myös vinkkejä arkeen. Papunet
Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten kommunikointia ja vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöä.Tikoteekki
Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry on vammaisten lasten vanhempien perustama yhdistys, jonka tavoitteena on edistää luovaa ajattelua vammaisten lasten asioissa. Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus
Mahdollisuus lapselle ry tarjoaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille monipuolista vapaa-ajantoimintaa ja kuntoutumista tukevaa toimintaa pääkaupunkiseudulla. Mahdollisuus lapselle ry
Malike tarjoaa toimintaa ja toimintavälineiden kokeilumahdollisuuksia perheille, joiden lapsilla on haasteita liikkumisessa. Malike
Invalidiliitto on tuki- ja liikuntaelinvammaisten valtakunnallinen etu- ja palvelujärjestö. Invalidiliitto
Kehitysvammaliitosta löytyy tietotaitoa kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammaliitto
Kehitysvammaisten Tukiliiton tehtävänä on tukea kehitysvammaisten ja heidän perheidensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeuksia. Liitto järjestää tapahtumia kehitysvammaisten lasten perheille. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Kehitysvammatuki 57 ry:n tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen ja hänen perheensä elämän tasavertaista toteutumista helsinkiläisenä. Kehitysvammatuki 57 ry
