Päivähoidon sanakirja

Lasten päivähoito on osa varhaiskasvatusta. Se koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka vanhempainrahakauden päätyttyä.

Päivähoitopaikkaa haetaan omasta kunnasta neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Jos vanhemmat aloittavat työn tai opiskelun, päivähoitopaikka tulee järjestää lapselle kahden viikon sisällä. Päivähoidosta peritään perheen tulojen ja koon mukaan määräytyvä maksu.

Päivähoito voidaan järjestää yksityisenä tai kunnallisena päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Lasten päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja edistää yhdessä heidän kanssaan lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä.

Perhepäivähoito on perhepäivähoitajan toteuttamaa lasten päivähoitoa. Perhepäivähoito järjestetään pääsääntöisesti perhepäivähoitajan kotona, mutta sitä voidaan antaa myös lapsen kotona tai kolmiperhepäivähoitona (kiertävä hoito kolmen perheen kotien kesken). Kunta palkkaa ryhmälle perhepäivähoitajan, mutta muita kustannuksia (mm. ruokakustannukset) ei perheille makseta.

Ryhmäperhepäivähoito on kahden tai kolmen perhepäivähoitajan yhdessä toteuttama perhepäivähoitoa. Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään usein kunnan osoittamissa tiloissa.

Kokopäivähoito on päivähoitoa, joka kestää yleensä enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa. Osapäivähoidossa lapsi on enintään 20 tuntia viikossa hoidossa. Vuoropäivähoito on vuorokauden eri aikoina järjestettävää päivähoitoa. Ympärivuorokautinen päivähoito on vuoropäivähoitoa, jota järjestetään kaikkina vuorokauden aikoina. Viikonloppuhoito on vuoropäivähoitoa, jota järjestetään perjantai-illan ja maanantaiaamun välisenä aikana.

Erityispäivähoitoa ei toimintamuotona ole varsinaisesti erotettu muista varhaiskasvatuspalveluista. Erityispäivähoitoa ajatellaan usein tukitoimena, ei siis erillisenä paikkana tai palveluna.

Erityinen tuki päivähoidossa tarkoittaa lapsen erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeen perusteella annettavaa päivähoitoa, joka vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Erityinen tuki ei suoraan tarkoita erillisiä toimenpiteitä, vaan kyse voi olla yksilöllisistä tavoitteista osana varhaiskasvatusta. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon lasten määrässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten määrässä.

Kuntouttava päivähoito tarkoittaa sitä, että lapsi tarvitsee päivähoitoa kuntoutuksellisista syistä kehityksensä edistämiseksi.

Avustaja toimii lapsen tai ryhmän tukena päivähoidossa. Lapsi, joka tarvitsee avustajan pystyäkseen olemaan hoidossa, on oikeutettu saamaan avustajan. Avustajan tarpeen arvioi joko lääkäri tai psykologi.

Esiopetus on päivähoidon yhteydessä järjestettävää perusopetuslain mukaista kouluun valmentavaa opetusta, joka järjestetään yleensä päivähoidossa tai koulussa. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta, mutta vanhemmat päättävät lapsen osallistumisesta esiopetukseen. Esiopetus on perheelle maksutonta. Esiopetus tukee oppimista leikin keinoin.

Lastentarhanopettaja on päiväkotiryhmän kasvatusvastuullinen, joka tukee ja ohjaa lasten kasvua ja kehitystä sekä suunnittelee päiväkodin toimintaa. Lastenhoitaja hoitaa, kasvattaa ja ohjaa lapsia mm. päiväkodissa, perhepäivähoidossa, puistoissa tai lasten kotona.

Erityislastentarhanopettaja (ELTO) tai kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO) toimii erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa henkilökunnan työnohjaajana ja konsulttina. ELTO/KELTO osallistuu usein myös toiminnan ja mahdollisen kuntoutuksen suunnitteluun ja arviointiin yhdessä vanhempien, henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen yhdessä. Vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Kasvatuskumppanuus on perheiden ja päivähoidon välistä kasvatusyhteistyötä linjaava käsite, joka on kirjattu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (Vasu).

Avoin varhaiskasvatus tai avoin päiväkotitoiminta on lapsille ja heidän vanhemmilleen järjestettävää suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Avoimella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan mm. kerho- ja leikkitoimintaa, leikkipuistoja ja perhekerhoja. Palvelumuodot ja niiden nimitykset vaihtelevat kunnittain.

Palvelujen tavoitteena on tarjota kotihoidossa oleville tai vähän päivähoitoa tarvitseville lapsille ja heidän vanhemmilleen sosiaalisia kontakteja, monipuolista toimintaa ja kasvatuksellista tukea.

Avoimet päiväkodit ovat avoimia paikkoja, joihin voi mennä päiväkodin aukioloaikana. Henkilökunta saattaa järjestää ohjattua toimintaa, mutta vastuu lapsista on aina vanhemmilla. Lasta ei siis voi jättää avoimeen päiväkotiin ellei siellä järjestetä kerhoa tai lapsiparkkia.

Avoimessa päiväkodissa käynti on yleensä maksutonta eikä sinne tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kuntien tarjoama kerhomuotoinen toiminta on pääsääntöisesti maksullista.

Seurakuntien avoin varhaiskasvatus perustuu kirkon varhaiskasvatuksen perusteisiin, joissa painotetaan kristillistä kasvatusta. Toimintamuotoina on mm. erilaisia kerhoja. Seurakunnan kerhotoimintaa ovat myös pyhäkoulu sekä aamu- ja iltapäivätoiminta.

Järjestöjen avoin varhaiskasvatus tarjoaa lapsille ja perheille monenlaista avointa varhaiskasvatustoimintaa (leirejä, kerhoja, kahvilatoimintaa sekä erilaisia tapahtumia). Valtakunnallisia toimijoita ovat mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja 4H-liitto.

Sairaaloiden varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle tilaisuuksia leikkiä, liikkua, tutkia ja ilmaista itseään mahdollisimman monipuolisesti sairaalassa ollessa.

Aamu- ja iltapäivähoito on sosiaalipalveluna järjestettyä osapäivähoitoa 1. ja 2. luokan oppilaille sekä kaikille erityisoppilaille arkisin yleensä klo 7-17 välisenä aikana. Toiminnan lähtökohtana on turvallisen ympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä.

Leikkitoiminta on sosiaalipalveluna järjestettyä lasten ohjattua ja valvottua viriketoimintaa. Leikkitoimintaa ovat leikkikenttä- ja kerhotoiminta sekä avoin päiväkotitoiminta. Leikkitoiminnasta ei peritä hoitopäivämaksua, mutta siitä voidaan periä esimerkiksi kerhomaksu.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Palvelut perheille