Lentää, lentää, lehmä lentää – Sisäleikkejä päiväkotiin

KiekkojaPäiväkoti-ikäisten sisäleikeistä löytää mukavaa ajanvietettä lapsiryhmille, esimerkiksi sadesään varalle. Sisäleikit on jaoteltu viiteen osaan: tutustumis-, ajanviete-, rauhoittumis-, arvaus- sekä mielikuvitusleikkeihin. Sisäleikit soveltuvat yhdessä tekemiseen sekä hauskanpitoon lasten kanssa.

Tutustumisleikeissä opetellaan ryhmäläisten nimiä ja opitaan jotakin pientä toisesta. Myös ajanvieteleikeistä löytää erilaisia kontaktileikkejä, joissa lapset tulevat toisilleen tutummiksi. Rauhoittumisleikit käyvät riehakkaiden leikkien päättämiseksi sekä rentoutumiseen. Ne vaativat lapselta jo jonkin verran keskittymiskykyä. Arvausleikeissä päästään harjoittelemaan kognitiivisia taitoja. Myös erilaisten aistien käyttöä harjoitellaan. Mielikuvitusleikit lisäävät lasten luovuutta ja mielikuvitustaitoja. Ne tukevat lisäksi kielenkehitystä.

Tutustuminen

Tämä on ystäväni
Leikkijät menevät istumaan piiriin ja ottavat toisiaan käsistä kiinni. Jokainen kysyy vasemmalla puolellaan istuvan vieruskaverin nimen. Yksi leikkijöistä aloittaa sanomalla vasemmalla puolella istuvan nimen ja nostaa samalla hänen kätensä ylös. Näin jokainen saa vuorollaan kertoa kaverinsa nimen. Lopuksi kaikkien kädet ovat ylhäällä.

Eläin
Leikkijät istuvat piirissä. Ohjaaja aloittaa leikin sanomalla oman nimensä ja mikä eläin hän on, esimerkiksi ”Nimeni on Kaisa ja olen koira”. Leikkijät sanovat yhdessä ”hau, mekin olemme koiria”. Näin jokainen saa vuorollaan sanoa, mikä eläin on.

Kutiaminen
Leikkijät seisovat piirissä. Yksi leikkijöistä aloittaa sanomalla oman nimensä ja mistä kohdasta kutiaa, esimerkiksi ”olen Liisa ja kutian jalkapohjasta”. Samalla hän kutittaa itseään. Toiset leikkijät vastaavat ”olet Liisa ja kutiat jalkapohjasta” ja kutittavat jalkapohjaansa. Näin leikkijät kertovat vuorollaan, mistä kutiavat. Samalla voidaan harjoitella eri kehonosia.

Auttamisleikki
Leikkijät seisovat piirissä. Yksi leikkijöistä sanoo nimensä ja nimeää ystävänsä seuraavasti: ”Minun nimeni on (nimi) ja haluan vaihtaa paikkaa hyvän ystäväni (nimi) kanssa”. Näin leikkijät vaihtavat paikkaa ja piirin keskellä tervehtivät toisiaan sovitulla tavalla. Tervehdys voi olla esimerkiksi halaus, kättely, kumarrus, niiaus, eskimolais- tai ranskalaistyyppinen tervehdys. Muut leikkijät voivat samaan aikaan vaihtaa paikkoja piirissä.

Ajanvieteleikit

102_0215Palikkatorni

Leikkijöille annetaan puupalikoita, joista on tarkoitus pienissä ryhmissä rakentaa mahdollisimman korkea torni. Jokainen leikkijä saa vuorollaan laittaa palikan torniin.

Tuhatjalkainen
Taustalle laitetaan soimaan rytmikästä musiikkia. Leikkijät menevät konttausasentoon ja lähtevät konttaamaan piirissä. Jonkin ajan kuluttua otetaan edellä olevan jaloista kiinni, niin että muodostuu konttaavia pareja. Pareja yhdistämällä saadaan lopulta yksi pitkä tuhatjalkainen, jossa kaikki konttaavat yhdessä. Piiri voidaan katkaista ja tuhatjalkainen pääsee kiertämään vapaasti.

Tuntoleikki
Lapset laittavat silmät kiinni. Aikuinen koskettaa leikkijöitä pumpulitupolla ja lapset osoittavat sormella tai kertovat, mihin häntä koskettiin.

Setä tuli Amerikasta
Jokainen leikkijä saa vuorollaan arvuutella toisilta, mitä tavaroita setä toi Amerikasta. Arvuuttelija sanoo ”Setäni tuli Amerikasta” ja muut kysyvät ”Mitä hän toi?”. Arvuuttelija antaa vihjeitä, millaisen tavaran setä toi. Muut yrittävät arvata esineen.

Hernepussiviesti
Leikkijät istuvat piirissä ja siellä kiertää yksi hernepussi. Jokainen laittaa vuorollaan hernepussin päänsä päälle ja pudottaa sen vieressä istuvan syliin. Näin viesti kulkee piirin ympäri. Jos leikki sujuu hyvin, voidaan laittaa kaksi hernepussia kiertämään piiriä eri suunnista.

Äänipurkeilla muistipeli
Ohjaaja on etukäteen valmistanut äänipurkit. Hyviä äänipurkkeja saa tyhjistä filmipurkeista, joihin laitetaan erilaisia materiaaleja sisälle, kuten riisiä, makaronia, kiviä, korppujauhoja ja kulkusia. Äänipurkkeja pitää olla aina kaksi samanlaista. Leikkijät kuuntelevat purkkeja ja yrittävät löytää parit.

Tuuli
Leikkiin tarvitaan pehmeät patjat. Leikkijät ovat pöydän päällä, penkillä tai lattialla seisomassa. Ohjaaja sanoo seuraavan lorun: ”Tuuli, tuuli ennätä, ilmaan minut lennätä.” Lorun jälkeen hypätään patjoille.

Hämähäkki
Ohjaaja laulaa laulua ”Hämä-hämä-häkki kiipes langalle” ja leikkijät liikkuvat nelinkontin lattialla nostellen jalkoja ja käsiä kuin hämähäkit. Kun ohjaaja soittaa tamburiinia, hämähäkit kääntyvät selälleen ja ravistelevat raajojaan.

Taikapallo
Taikapalloon tarvitaan kulkuspallo. Ohjaaja heittää kulkuspallon ilmaan ja leikkijät tekevät sovitulla tavalla sillä välin, esimerkiksi sihisevät. Kun pallo osuu maahan, täytyy tekeminen lopettaa heti. Tekemistä vaihdetaan jokaisella kerralla.

Eläintaikuri
Leikkijät istuvat piirissä ja yksi leikkijöistä on taikuri. Taikurin koskettaessaan piirissä istujaa taikasauvallaan hän taikoo leikkijän joksikin eläimeksi. Tällöin leikkijä muuttuu taikurin mainitsemaksi eläimeksi ja alkaa liikkua ja äännellä eläimen tavoin. Taikuri taikoo leikkijät, jolloin kaikista tulee sama eläin. Taikurin huutaessa ”paikka” eläimet jäävät paikalleen ja taikuria vaihdetaan.

Esineen hakeminen
Esineen hakemisesta saa hauskan joukkuekisan. Ohjaaja pyytää leikkijöitä tuomaan erilaisia esineitä, jotka löytyvät niille kuuluvista paikoista. Esine voi olla esimerkiksi leikkiauto, wc-paperi, maalauspensseli tai muovailuvaha. Tehtävän avulla leikkijät oppivat hahmottamaan, mihin huoneeseen erilaiset esineet kuuluvat.

Juokse hiiri
Leikkijät menevät istumaan piiriin ja yksi leikkijöistä valitaan kissaksi piirin keskelle. Kissan silmät sidotaan ja hänestä tulee sokko. Leikkiin tarvitaan hiiri eli kulkuspallo, jota vieritetään leikkijältä toiselle. Kissa yrittää saada hiiren kiinni. Jos se onnistuu, pääsee kissa piiriin ja leikkijöistä valitaan uusi kissa.

Pähkähullu huuto
Leikkijät muodostavat pareja ja parit miettivät sanaparin. Sanapari voi olla mikä tahansa, esimerkiksi kissa ja koira. Tämän jälkeen leikkijät levittäytyvät tilaan ja laittavat silmänsä kiinni. Parit yrittävät löytää toisensa, toisen leikkijän sanoessa toista sanaa ja toisen sanoessa toista. Kun parit löytävät toisensa, he menevät seinän viereen.

Kapteeni käskee
Leikkijät voivat seisoa tai istua piirissä. Ohjaaja aloittaa sanomalla erilaisia käskyjä. Leikkijöiden täytyy toimia käskyn mukaan aina, kun alkuun on sanottu ”kapteeni käskee”. Jos kapteenin käskyä ei ole sanottu, leikkijät eivät saa tehdä pyydettyä tehtävää. Leikkijöiden tehdessä väärin hänelle voidaan antaa jokin pantti tai leikkijä tippuu pelistä pois. Käskyt annetaan lasten ikä- ja taitotaso huomioon ottaen. Käskyt voivat olla seuraavanlaisia: istukaa, seisokaa yhdellä jalalla, nostakaa kädet ylös, laulakaa tai menkää kyykkyyn.

Rikkinäinen puhelin
Leikkijät istuvat piirissä. Leikin aloittaja kuiskaa jonkin lauseen vieressään istuvalle. Tämä kuiskaa viestin vieruskaverilleen. Näin jatketaan, kunnes jokainen leikkijä on kuullut huhun. Viimeinen sanoo ääneen, mitä kuuli ja ensimmäinen, mitä oli sanonut.

Lentää, lentää lehmä lentää
Leikinjohtaja keksii erilaisia eläimiä tai esineitä ja sanoo ”lentää, lentää, koira lentä䔝 tai ”lentää, lentää lentokone lentä䔝. Jos mainittu eläin tai asia osaa lentää, leikkijät räpyttelevät käsiään kuin siipiä. Jos ei lennä, leikkijät eivät saa räpytellä käsiään. Siitä leikkijästä, joka lentää väärässä kohdassa, tulee uusi leikinjohtaja.

Variaatioita

Sarvet, sarvet
Ohjaaja sanoo erilaisia eläimiä, kuten ”sarvet, sarvet etana”. Jos eläimellä on sarvet, leikkijät laittavat peukalot pystyyn. Jos eläimellä ei ole sarvia, leikkijät antavat peukaloiden osoittaa maata vasten.

Kellon etsintä
Huoneeseen piilotetaan raksuttava kello, jota lapset etsivät äänen perusteella.

Tulva, haaksirikko, myrsky
Ohjaaja rummuttaa rumpua ja leikkijät liikkuvat ympäri huonetta. Kun rummutus lakkaa ja aikuinen sanoo tulva, haaksirikko tai myrsky, on leikkijöiden toimittava etukäteen sovitulla tavalla. Myrsky tarkoittaa toisen halaamista, haaksirikossa käydään vatsalleen uimaan ja tulvassa noustaan jonnekin korkealle, kuten tuolille istumaan jalkojen ollessa ilmassa.

Jatkosatu
Leikkijät istuvat piirissä. Aikuinen voi aloittaa sadun ja jokainen saa vuorollaan jatkaa sitä. Lapsia voi auttaa sadun keksimisessä ottamalla erilaisia esineitä mukaan. Lapset voivat kertoa näin esineistä ja liittää niitä mukaan tarinaan. Ohjaajan tehtävänä on motivoida lapset sadun kerrontaan ja huolehtia, että jokainen keksisi edes yhden sanan tarinaan.

Sinä olet
Leikkijät menevät istumaan piiriin. Ohjaaja koskettaa yhtä leikkijää olkapäähän ja sanoo ”sinä olet koira”. Tällöin leikkijän on haukuttava kuin koira. Haukunta jatkuu, ellei ohjaaja sano ”stop”. Jokainen saa vuorollaan esittää jotakin eläintä, kun ohjaaja pyytää. Useampi leikkijä voi äännellä samanaikaisesti, jos ohjaaja ei ole sanonut ”stop”.

Suriseva piiri
Leikkijät seisovat laajassa piirissä ja laittavat silmänsä kiinni. He ojentavat kätensä eteen ja alkavat surista. Samalla he tiivistävät piiriä ja kävelevät piirin keskustaa kohti. Äänen perusteella leikkijät yrittävät löytää käden, johon tarttua. Parin löytyessä lopetetaan myös surina.

Pullonhenki määrää
Leikkijät istuvat lattialla piirissä ja ohjaaja pyörittää pulloa piirin keskellä. Pullonhenki on aluksi ohjaaja, mutta se voi olla myös lapsi lasten iästä riippuen. Pullonhenki määrää aina seuraavan tehtävän ja leikkijä, johon pullo osoittaa sen pysähtyessä, tekee tehtävän. Tehtävät voivat olla esimerkiksi erilaisia liikkeitä, kuten mene kyykkyyn, kurkota ylös kattoon, hyppää korkealle, seiso yhdellä jalalla tai tee kuperkeikka. Leikkijät voivat toistaa seuraavaa lorua: Kerro pullonhenki, mikä on seuraavan tehtävä.

Timantin etsintä
Ohjaaja on laittanut valmiiksi pussiin makaroneja ja jokaiselle lapselle oman timantin, joka voi olla kivi tai helmi. Jokainen saa vuorollaan yrittää etsiä timanttia pussista.

Tunnustelupussit
Tunnustelupusseihin voi laittaa erilaisia esineitä, kuten teippirullan, kiven, huovutusvillaa tai legopalikan. Jos tunnustelupussit liitetään osaksi luontopolkua, voisi pusseissa olla erilaisia luonnonesineitä. Pussit voidaan laittaa myös pöydälle ja lapset tunnustelevat ja arvuuttelevat esineitä silloin vuorollaan. Leikkijät saavat tunnustella esineitä pussin päältä tai laittaa kätensä pussin sisään riippuen esineestä.

Kangasleikit

pussisotaEnnätys

Leikkiin tarvitaan huivi, jonka koko riippuu lasten määrästä. Ohjaaja levittää huivin maahan ja lapset asettuvat sen päälle seisomaan. Leikkijät voivat olla paljain varpain. Tarkoitus on saada mahdollisimman monta leikkijää mahtumaan huivin päälle ja tehdä näin yhdessä ennätys.

Kangastunneli
Leikkiin tarvitaan kangas. Kangas asetetaan lattialle ja aikuiset ottavat kankaan sivureunoista kiinni niin, että kankaasta muodostuu tunneli. Lapset ryömivät vuorollaan kankaan alle kuin tunneliin ja kulkevat sen läpi.

Kankaan löyhyttely
Leikkijät makaavat patjoilla lattialla. Heidän yläpuolellaan aikuiset löyhyttelevät kangasta. Ohjaaja voi sanoa ”kädet”, jolloin leikkijät nostavat kätensä ilmaan ja leikkijät yrittävät huitoa käsillä, että kangas pysyisi ilmassa. Kun ohjaaja sanoo ”jalat”, leikkijät potkivat jaloillaan kangasta. Ohjaajan antaessa ohjeen ”kädet ja jalat” leikkijät yrittävät molemmilla pitää kankaan ilmassa. Aikuiset pitävät silti kankaan kulmista kiinni samanaikaisesti.

Taikuri taikoo
Leikkijät peitetään esimerkiksi leikkivarjon alle. Ohjaaja esittää taikuria ja taikoo heidät seuraavan taikasanan avulla eri hahmoiksi: ”Päin seiniä, seiniä päin, koiraksi muutut näin”. Koiran tilalle vaihdetaan aina haluttu hahmo. Taian jälkeen taikuri ottaa kankaan pois lasten päältä. Leikkijät liikkuvat taian hahmon mukaisesti, esimerkiksi eläinten, pomppivien pallojen ja lopuksi hiljaisten lasten lailla. Lopuksi ohjaaja kerää lapset yhteen.

Rauhoittumisleikkejä

Kangasrulla
Leikkiin tarvitaan kangasta. Jokainen leikkijä paketoidaan vuorollaan kankaan sisään ja käännetään makaamaan vatsalleen. Lapsen pää jätetään kankaan ulko- tai sisäpuolelle riippuen lapsen tahdosta. Tämän jälkeen koko ryhmä saa silittää paketissa olevaa leikkijää.

Heijaaminen
Lapset menevät vuorotellen makaamaan selälleen kankaan päälle. Aikuiset ottavat kankaan kulmista kiinni ja heijaavat lasta ilmassa.

Parirentoutus
Pienten lasten kanssa, joiden kanssa ei ole aiemmin kokeiltu rentoutumista, on hyvä aikuisen rentouttaa aluksi. Muuten lapset saavat rentouttaa toisiaan. Rentoutuksessa lapset makaavat mahallaan lattialla esimerkiksi patjojen päällä. Jos aikuinen rentouttaa, hän kiertää jokaisen lapsen luona. Lasten rentouttaessa toisiaan heistä muodostetaan pareja. Näin toinen lapsista makaa lattialla ja toinen rentouttaa. Rentoutumisvälineinä voi olla esimerkiksi tennispallot, maalitelat, huivit, sulat ja puiset pikkuautot. Niillä sivellään hellästi pitkin lapsen selkää ja käsiä. Vatsan päältä ei saa koskaan rentouttaa esineillä. Rentoutumisvälineitä käyttämällä kosketus on erilainen kuin kädellä silittely. Esine toimii kosketuksen välissä.

Hiljaisuuden möykky
Leikkijät jaetaan kolmeen ryhmään, jotka ääntelevät eri tavalla. Yksi ryhmä ääntelee ”tik, tak” ja heiluttaa etusormiaan, toinen ryhmä sanoo ”vili, vili” ja pyörittää ranteita sekä kolmas ryhmä sanoo ”tööt, tööt” ja ovat ohjaavinaan autonrattia. Leikkijät liikkuvat tilassa silmät kiinni ja ääntelevät sovitulla tavalla. Leikkijöiden liikkuessa hetken aikaa ohjaaja pysäyttää jonkin lapsista. Leikkijä pysähtyy ja jää seisomaan hiljaa paikalleen. Kun joku leikkijöistä törmää hiljaiseen, tulee hänestäkin hiljainen. Näin leikkitilaan muodostuu vähitellen hiljaisuuden möykky.

Arvausleikkejä

Esineen arvaus tunnustelemalla
Leikkijät pitävät kätensä selän takana ja jokainen saa esineen käteensä. Leikkijät tunnustelevat omaa esinettään ja arvaavat, mistä esineestä on kyse.

Mistä on kysymys?
Jokainen leikkijä saa vuorotellen kuvailla esinettä, joka on muilta piilossa. Muut yrittävät arvata, mistä esineestä on kyse.

Kili kili pukki
Ohjaaja sanoo seuraavan lorun: ”Kili kili pukki, vanha vuohi ukki. Kuinka monta sarvea, pukilla on tallella?” Lorun loputtua ohjaaja nostaa käden leikkijän pään päälle ja leikkijä yrittää arvata, kuinka monta sormea on pystyssä. Sormia voi olla yhdestä kolmeen. Lapset saavat olla myös arvuuttelijana.

Mistä ääni tulee?
Kaikki leikkijät peittävät silmänsä. Aikuinen tiputtaa lattialle erilaisia esineitä, joista leikkijät yrittävät tunnistaa, minkä esineen ääni sen on.

Mikä ääni?
Leikkijät istuvat piirissä ja peittävät silmänsä. Jokainen leikkijä saa vuorollaan lyödä kahta samanlaista esinettä yhteen ja muut arvaavat, mitkä esineet ovat. Esineet voivat olla esimerkiksi puupalikat, rytmikapulat, muovimukit, kirjat tai leikkiautot.

Etsi parit
Ohjaaja on etsinyt valmiiksi erilaisia esineitä pussiin. Tavaroista muodostuu aina parit, esimerkiksi lyijykynä ja teroitin tai haarukka ja veitsi. Leikkijät istuvat piirissä ja pussi laitetaan kiertämään. Jokainen saa vuorollaan kaivaa pussista yhdet yhteen kuuluvat esineet.

Kim-leikit
Leikkijöiden eteen laitetaan monta erilaista tavaraa. Leikkijät saavat vuorollaan tunnustella tai katsella tavaroita. Aikuinen ottaa pois muutamia tavaroita ja leikkijöiden pitää selvittää, mitkä tavarat puuttuvat.

Kangastilkkuparit
Leikkiin tarvitaan neliön muotoisia kangastilkkuja, joita on samaa materiaalia olevat parit. Kankaat levitetään lattialle ja leikkijät laittavat silmät kiinni. Jokainen yrittää vuorollaan löytää oikean parin.

Vainukoira
Lapset seisovat ringissä. Yksi lapsista valitaan vainukoiraksi piirin keskelle. Hän saa haistella tuoksuja, joissa on selkeä haju. Näitä ovat esimerkiksi tilli, mustaherukka ja salmiakki. Tämän jälkeen yksi tuoksuista piilotetaan jonkun lapsen käsiin. Kaikki lapset laittavat kätensä nyrkkiin ja vainukoira saa lähteä nuuskimaan käsiä ja etsimään, kenellä tuoksu on. Koira haukahtaa aina sen kohdalla, kenellä on haistavinaan tuoksun olevan. Kun tuoksu löytyy, valitaan uusi vainukoira.

Herää, herää vahtikoira, kellosi on kadonnut!
Leikkijät muodostavat piirin ja vahtikoira menee sen keskelle leikkien nukkuvaa. Vahtikoira ei saa nähdä, mitä ringissä tapahtuu, joten hän pitää silmiään kiinni ja pään polvissa. Vahtikoiran edessä on kulkunen, jonka joku ringissä olija nappaa ja laittaa kiertämään ringissä eteenpäin. Kello kiertää leikkijältä toiselle, kunnes vahtikoira antaa varoitushaukahduksen pitäen kuitenkin pään edelleen polvissa ja silmät kiinni. Tämä on merkki leikkijöille, että vahtikoira on heräämässä. Se leikkijä, jolla kello on haukahduksen hetkellä tai jolle kelloa ollaan ojentamassa, piilottaa kellon kiireesti selkänsä taakse. Myös muut leikkijät laittavat hämäykseksi kädet selkänsä taakse. Ringissä olijat sanovat ”Herää, herää vahtikoira, kellosi on kadonnut”. Vahtikoira avaa silmänsä, nostaa päänsä ja lähtee etsimään kelloaan. Hän käy leikkijöiden luona ja pyytää kelloaan nostamalla tassunsa eli kätensä sen leikkijän polvelle, jolta kelloa etsii. Jos kelloa ei ole, leikkijä sanoo ”kelloa ei ole tääll䔝. Kelloa voi hieman kilistellä välillä äänimerkiksi. Kun vahtikoira löytää sen, kenellä kello on, annetaan kello vahtikoiran tassuun. Se, kuka piti kelloa, on uusi vahtikoira.

Mitä purkissa on?
Leikkiin valitaan muutamia esineitä, jotka on helppo tuntea äänen perusteella, kun niitä ravistellaan kannellisessa peltipurkissa. Esineitä voivat olla purkin koosta riippuen kulkunen, arpakuutio, klemmari tai legopalikka. Leikinohjaaja antaa ensin kaikkien leikkijöiden tutkia tavarat ja peittää ne. Sitten hän ravistelee yhtä esinettä kerrallaan purkissa ja leikkijät yrittävät tunnistaa sen.

Kangastilkkuja
Valitaan useita erilaisia kangaslaatuja. Lapset pitävät silmänsä ummessa ja saavat kosketella käsin erilaisia kankaita ja valita niistä kaksi tilkkua. Lapset tunnustelevat omaa tilkkuaan ja yrittävät painaa mieleen sen erityispiirteet. Leikkijät menevät istumaan piiriin ja kangastilkut kiertävät kädestä käteen. Leikkijät yrittävät tuntea oman tilkkunsa, kun se tulee kohdalle. Lopuksi lapset saavat kertoa, miksi he valitsivat omat tilkkunsa. Keskustellaan yhdessä, miltä eri tilkut tuntuivat ja mitä ne tuovat mieleen.

Korkeasaaressa
Leikkijät muodostavat ryhmiä. Jokainen ryhmä saa vuorollaan esittää ääntelemällä jotakin eläintä. He sanovat yhdessä: ”Kävelin kerran Korkeasaaressa, Korkeasaaressa, Korkeasaaressa, kävelin kerran Korkeasaaressa maanantaiaamuna varhain. Siellä minä kohtasin.” Tässä vaiheessa ryhmä alkaa esittää eläintä ääntelemällä. Muut yrittävät arvata, mistä eläimestä on kyse.

Tunnista materiaaliparit
Ohjaaja on etukäteen valinnut erilaisia esineitä, joista muodostuu pareja materiaalien mukaan. Esineet voivat olla esimerkiksi puuauto ja puuhaarukka sekä muovinen lelu ja muovilaatikko. Leikkijät istuvat piirissä ja saavat vuorollaan ehdottaa, mitkä tavarat ovat parit.

Mielikuvitusleikit

Jähmettyneet tunteet
Taustalle laitetaan soimaan rauhallista musiikkia ja leikkijät kulkevat rauhallisesti ympäri huonetta. Kun musiikki pysähtyy ja leikin vetäjä sanoo jonkin tunnetilan, leikkijät jähmettyvät patsaiksi ja esittävät mainittua tunnetilaa. Tunnetila voi olla esimerkiksi ilo, suru tai hämmästys. Kun musiikki alkaa taas soida, leikkijät jatkavat liikkumista.

Eläinparit
Jokaiselle leikkijälle kuiskataan jokin eläin siten, että eläimiä on aina kaksi samaa. Leikkijät lähtevät tämän jälkeen etsimään omaa pariaan ääntelemällä eläimen tavalla.

Mäenlasku
Leikkijät istuvat tiiviisti jonossa lattialla niin kuin he olisivat kelkassa. Leikkijät voivat pitää edessä istujaa vyötäröstä kiinni. Jonon ensimmäinen määrää, miten kelkka liikkuu ja miten se mahdollisesti ääntelee. Kelkka liikkuu paikallaan eli ei siirrytä eteen eikä taaksepäin, mutta se voi esimerkiksi mutkitella ja täristä. Takana olevat kelkkailijat matkivat omalla vartalollaan edessä istujan liikkeitä. Leikkijät voivat laittaa silmänsä kiinni liikkeen tunnistamisen helpottamiseksi.

Draamatarina
Ohjaaja voi keksiä itse draamatarinoita tai lapsille voidaan lukea valmiita tarinoita. Draamatarina työskentely on usein pitkäkestoista ja siihen liitetään leikkiä, askartelua ja äänimaailmaa. Draamatarina voidaan aloittaa aiheeseen sopivalla leikillä ja lukea tämän jälkeen tarina. Lapset voivat kuvitella tarinaan lopun ja tarinaa voidaan syventää esimerkiksi roolileikein ja askarteluin. Owensin ja Barberin kirjassa ”Draama toimii” (1998) löytyy erilaisia draamatarinoita, joista esimerkiksi ”Ystäväni valas” soveltuu päiväkoti-ikäisille. Työskentelytapoja voidaan muokata näkövammaiselle lapselle sopivaksi. Esimerkiksi piirtämiskohdat voidaan muuttaa muovailemiseksi tai ääneen kertomiseksi.

Kangastilkusta vaate
Ohjaaja on laittanut pussiin eri materiaaleista kangastilkkuja. Jokainen leikkijä saa vuorollaan tunnustella tilkkuja ja valita yhden kangastilkun itselleen. Hän kuvailee muille, millainen tilkku on ja millaiseen vaatteeseen se sopisi.

 

Päiväkotiin sisäleikkejä

Päiväkotiin liikuntaleikkejä

Musiikkihetki

Päiväkotiin askarteluja