Apuvälineet

Apuvälineet

Vammaiselle lapselle myönnetään apuvälineitä Kelasta, kunnan sosiaalitoimesta, perusterveydenhuollosta, keskussairaalasta ja opetustoimesta.

Apuvälinepalvelu on osa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälineiden hakemis- ja myöntämiskäytännöt ovat monisyisiä, joten perheiden kannattaa aina olla yhteydessä oman alueen keskussairaalan lasten kuntoutusohjaajaan tai kotipaikkakunnan terveyskeskukseen, jossa autetaan tarvittavien apuvälineiden kartoittamisessa ja hakemisessa.

Kenelle apuvälinepalvelu on tarkoitettu?

• Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelu kohdistuu henkilöihin, joiden toimintakyky on heikentynyt vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi sekä itsenäinen ja omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt.
• Palvelun edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai toimintakyvyn vajaus.
• Apuvälinetarve arvioidaan aina yksilöllisesti huomioiden apuvälineen tarvitsijan kokonaistilanne (toimintakyky, elämäntilanne, apuvälineen käytön turvallisuus ja käyttöympäristö sekä hänen saamansa muut palvelut).
• Apuvälineen käytön opetuksella varmistetaan, että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön.
• Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. sairauden etenemisnopeus, vamman aiheuttama tarve sekä lapsen kehityksen ja kasvun vaatimukset.
• Apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle, apuvälineet muuttavat hänen mukanaan vastikkeetta.

Ketkä apuvälineitä myöntävät?

Perusterveydenhuolto / terveyskeskus

• Terveyskeskus myöntää näkövammaisen asiakkaan käyttöön ns. edulliset apuvälineet.
• Terveydenhuollon ammattihenkilön (esim. lääkäri, terapeutti) arvion perusteella myönnetään apuvälineitä sekä lyhyt- että pitkäaikaiskäyttöön. Pitkäaikaiskäytön edellytyksenä on pitkäaikainen tai pysyvä toimintakyvyn haitta.
• Tavallisimpia liikkumisen, päivittäisten- ja aistitoimintojen apuvälineitä lainataan terveysasemien ja sairaaloiden fysioterapia- ja toimintaterapiaosastojen apuvälinelainaamoista.
• Maksuttomia terveydenhuollon apuvälinepalveluja ovat apuvälineiden tarpeen määrittely, sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä huolto.
• Terveyskeskukset eivät korvaa kustannuksia niistä apuvälineistä, jotka henkilö on itse jo hankkinut.

Erikoissairaanhoito / keskussairaala

• Keskussairaala myöntää näkövammaiselle asiakkaalle kotikäyttöön ns. kalliit ja vaativat apuvälineet.
• Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluun edellytetään lääkärin lähetettä, jossa on mainittu näkö- ja toimintakyky sekä niiden rajoitukset ja niistä aiheutuvat haitat sekä henkilön muut apuvälineet ja palvelut.

Kunnan sosiaalitoimi

• Kunnan sosiaalitoimi voi myöntää vammaispalvelulain perusteella tukea sellaisten apuvälineiden hankintaan, jotka eivät kuulu lääkinnälliseen kuntoutukseen.
• Vammaispalveluasetuksen mukaan tällaisia kojeita ja laitteita ovat päivittäisissä toiminnoissa, kuten liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-aikana käytettävät välineet.
• Kunnan sosiaalitoimi voi maksaa puolet uuden laitteen hankintahinnasta, mutta vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt kunta korvaa kokonaan.
• Sosiaalitoimi voi myös lainata apuvälineitä.

Kela

• Kela myöntää osana ammatillista kuntoutusta vaikeavammaisen henkilön työssä tai ammatillisessa koulutuksessa tarvitsemat vaativat ja kalliit apuvälineet.
• Peruskoulun yläkoulusta (7. lk) alkaen opiskelussa tarvittavat ns. vaativat ja kalliit opiskelun apuvälineet kuten tietokoneen, puhuva laskin, tai äänikirjojen kuuntelulaitteen kustantaa yleensä Kela.
• Myöntämisen perusteena yleensä on, ettei hakija vian tai vamman vuoksi selviydy opiskelustaan tai työstään ilman näitä apuvälineitä tai se olisi kohtuuttoman raskasta.
• Kela edellyttää, että peruskoulun 7.–10.-luokkalaiselle laaditaan ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on selvittää nuoren realistiset mahdollisuudet pyrkiä työelämään. Vaikeavammaisella nuorella, jolla on useita vammoja ja sairauksia, ammatillinen suunnitelma voidaan usein tehdä vasta peruskoulun 9. luokalla. Suunnitelman tekijänä voi olla koulu, terveydenhuolto tai muu vastaava taho.
• Kelan apuvälineet saa usein vain lainaan eli ne säilyvät Kelan omistuksessa.
• Kela huolehtii myöntämiensä apuvälineiden käytön opetuksesta, huollosta ja seurannasta.

Opetustoimi / koulu

• Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen erityiset apuvälineet.
• Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet kuten
  • opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet,
  • koulussa liikkumista helpottavat hissit, kaiteet, luiskat sekä
  • erilaiset pulpetit ja tuolit.
• Apuvälineitä haetaan kouluterveydenhuollon kautta.
• Koulun apuvälineiden kartoitus on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen ensimmäiselle luokalle siirtymistä.

Miten oikea apuväline valitaan?

Apuvälineitä haettaessa on tärkeää tehdä alkukartoitus. Apuvälineet valitaan käyttäjälleen aina yksilöllisesti. Alkukartoituksen tarkoituksena on selvittää, millaisia apuvälineitä lapsi tarvitsee ja millaisia ominaisuuksia välineiltä vaaditaan. Alkukartoitukseen kuuluu yleensä lapsen vanhempien ja lähihenkilöiden kuten avustajan haastattelu sekä lapsen toiminnan havainnointia. Apuvälinepalvelun tuottajan puolelta arvioinnissa voi olla mukana useampia apuvälinealan asiantuntijoita ja terapeutteja.

Alkukartoituksen aikana lapsi voi saada kokeiltavaksi yhden tai useamman apuvälineen, joiden arvellaan soveltuvan lapselle. Vasta käytännön kokeilu näyttää, mikä apuväline on paras juuri tälle lapselle. Apuvälineen käyttö tulisi opettaa myös lapsen lähihenkilöille, jotta he voivat ohjata ja tukea lasta apuvälineen käytössä. Myös lapsen motivointi apuvälineen käyttöön on tärkeää. Apuväline lainataan asiakkaalle määräajaksi kokeiluun.

Kokeilun onnistumisen kannalta tärkeää on, että apuvälineitä kokeillaan lapsen omassa toimintaympäristössä (koti, koulu, päiväkoti). Lapsen lähiyhteisö tarvitsee myös riittävästi ohjausta ja tietoa apuvälineen ominaisuuksista sekä käyttömahdollisuuksista.
Kokeilun aikana apuvälineen käyttöön liittyvät havainnot on hyvä kirjata päivittäin. On tärkeää tietää, mikä toimi ja mikä ei. Kokeilujaksoon liittyvillä seurantakäynneillä vaihdetaan kokemuksia ja havaintoja apuvälineen käytöstä ja soveltuvuudesta. Apuvälinearvioinnin tekijä kartoittaa apuvälineeseen liittyvät puutteet tai muutosta edellyttävät toimenpiteet. Joskus sopivan apuvälineen löytyminen vie aikaa, mutta on tärkeää saada lapselle toimivin apuväline.

Mitä apuvälineitä näkövammainen lapsi voi saada?

Tietokone ja tietokoneen käytön apuvälineet

• Näkövammainen lapsi voi saada tietokoneen, jos lapsen kognitiiviset valmiudet ovat riittävät kirjoittamiseen.
• Tietokoneohjelmat, erikoishiiret ja oheislaitteet voidaan hankkia apuvälineenä silloin, kun henkilö ei pysty vamman vuoksi käyttämään tietokonetta ilman niitä.
• Apuvälineinä myönnettäviä ohjelmia ja laitteita ovat mm.
  • puhesyntetisaattori
  • suurennusohjelma
  • ruudunlukuohjelma
  • Daisy-kirjojen kuuntelulaite
  • pistenäyttö
  • optinen lukija eli skanneri
  • pistekirjoitustulostin
  • sekä muut normaaliin tietokonevarustukseen kuulumattomat laitteet ja ohjelmat.
• Apuvälineiden valinta edellyttää yksilöllistä arviointia moniammatilliselta työryhmältä (esim. puheterapeutti, toimintaterapeutti ja tekninen asiantuntija) sekä apuvälineiden kokeilujaksoa.
• Yhteistyötä kuntoutus-, hoito- ja opetushenkilökunnan kanssa.
• Henkilön lähipiiristä on hyvä nimetä vastuuhenkilö, joka perehtyy välineistön toimintaan ja joka voi käytännön tilanteissa tarvittaessa ohjata, tukea ja neuvoa apuvälineiden käyttäjää.
• MAKSAJA: erikoissairaanhoito (keskussairaala) tai Kela tai opetustoimi lapsen iästä ja laitteen käyttötarkoituksesta riippuen.

Silmäterä 3/2021 -digilehti Näkövammaisten apuvälineistä uusi opinnäytetyö (s. 24)

Näkövamman perusteella myönnettävät ns. edulliset apuvälineet

• sanelin
• suurennuslasi
• matkapuhelimen ruudunlukuohjelma
• valkoiset kepit
• MAKSAJA: perusterveydenhuolto (terveyskeskus)

Silmä- ja piilolasit

• Näkövammaisen näkökyvyn parantamiseksi lähelle tai kauas on tarpeen muu kuin silmän valontaittovirhettä tai ikää vastaava korjaus.
• Häikäisyä vähentävät sivu- tai yläsuojat ja lasten silmien painamista estävät suojat.
• Jos lapsen toimintakyky parantuu, voidaan lisäksi korvata tummennetut ja suodattavat linssit sekä linssien pintakäsittely.
• Lapselle voidaan hankkia uudet maksuttomat silmälasit, jos linssien vahvuuden muutoksen voidaan todeta parantavan näkökykyä.
• Silmälasien huonokuntoisuuden perusteella voidaan hankkia uudet maksuttomat silmälasit, kun kuntoutuspäätöksestä on kulunut aikaa vähintään 5 vuotta. Alle 16-vuotiaille uudet lasit voidaan hankkia yksilöllisen harkinnan perusteella useamminkin.
• MAKSAJA: erikoissairaanhoito (keskussairaala)

Lukutelevisio tai televisioon liitettävä elektroninen lukulaite

• Myöntämisen perusteena on, että näkövammainen henkilö ei muulla apuvälineellä pysty lukemaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia normaalikokoista tekstiä.
• Käyttäjällä tulee olla lukutelevision käytön edellyttämä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky.
• Apuvälineen sovituksesta ja käytön opetuksesta vastaa näkövammaisten apuvälineisiin perehtynyt asiantuntija.
• MAKSAJA: erikoissairaanhoito (keskussairaala)

Matkapuhelimen pistenäyttö

• Voidaan myöntää kuurosokealle yksilöllisen harkinnan perusteella.
• MAKSAJA: erikoissairaanhoito (keskussairaala)

Lasten liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet

• Apuvälineiden tarkoituksena on mahdollistaa lapselle liikkuminen, ryhmässä toimiminen ja osallistuminen päivittäisiin toimintoihin yhdessä muiden kanssa.
• Tavoitteena on, että apuväline
  • toimii lapsen henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukena vahvistamassa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia,
  • tukee hoitoa esim. vaikuttamalla lapsen lihasjänteyteen, estämällä nivelten jäykistymiä ja lieventämällä kipuja,
  • helpottaa vanhempien ja hoitajien selviytymistä lapsen päivittäisessä hoidossa.
• Lapsen kasvun ja kehityksen seurauksena apuvälineitä uusitaan ja vaihdetaan useammin kuin aikuisilla. Tämä edellyttää jatkuvaa apuvälineen käytön seurantaa lasten kanssa toimivilta henkilöiltä ja tiivistä yhteistyötä apuvälinealan asiantuntijoiden kanssa.
• Apuvälineen tarpeen arviointi, valinta ja käytön opetus edellyttävät erityisosaamista. Arviointi, käytön opetus, ja seuranta ovat osa lastenneurologista tai lastentautien kuntoutusta.
• MAKSAJA: erikoissairaanhoito (keskussairaala)

Opaskoirat

• Voidaan myöntää sokealle tai vaikeasti heikkonäköiselle täysi-ikäiselle henkilölle, jonka jäljellä olevasta näkökyvystä ei ole hyötyä liikuttaessa oudossa ympäristössä.
• Käyttäjältä edellytetään taitoa suunnistautua ja liikkua valkoisen kepin kanssa.
• Näkövammaisten kuntoutusohjaaja (liikkumistaidon ohjaaja) arvioi opaskoiran tarpeen yhteistyössä opaskoirakoulun asiantuntijan kanssa. Opaskoirakoulu arvioi käyttäjän soveltuvuuden opaskoiran käyttäjäksi.
• Koiran saannin edellytyksenä on henkilön elinolojen vakaus (esim. opinnot suoritettu).
• MAKSAJA: erikoissairaanhoito (keskussairaala)
• Lisätietoja: Näkövammaisten liitto ry: Opaskoirakoulu, Suomen Opaskoirakoulu Oy/Opaskoirakoulu Viiksi, Opaskoirapalvelu NouHau