Kuntoutus
Näkövammaisen lapsen kuntoutuksesta vastaa ensisijaisesti oman alueen keskussairaala. Näkövammaisten lasten kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä lapsen perheen ja muiden toimijoiden välillä. Parhaimmillaan kuntoutusohjaaja on linkki sairaalan, muiden kuntoutustahojen ja kodin välillä.
Kuntoutus sisältää yleensä kotiseudulla tapahtuvan avokuntoutuksen lisäksi erilaisia kursseja. Kela järjestää näkövammaisten sopeutumisvalmennuskursseja. Vuonna 2022 näkövammaisten lasten kursseja pidetään Näkövammaisten liitossa Helsingissä. Kuntoutusmuotoja ovat sopeutumisvalmennuskurssit (1–6-vuotiaille, koulunsa aloittaville sekä alakoululaisille) sekä yksilöllinen kuntoutus, joka koostuu yleensä useammasta jaksosta. Lapsen ja perheen tarvitseman tuen mukaan arvioidaan oman kuntoutusohjaajan kanssa sopiva kuntoutusmuoto, jota haetaan Kelasta.
Lapsen kuntoutuksen korvaa yleensä joko Kela tai keskussairaala. Kelan kustantamaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada, jos vamma tai siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa ja osallistumisessa. Kuntoutuksen tavoitteena on edesauttaa itsenäistä selviytymistä sekä parantaa toimintakykyä. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista laitoskuntoutusta tai avoterapiaa.
Kelasta voidaan myöntää myös harkinnanvaraista kuntoutusta, kun lapsi saa alinta alle 16-vuotiaalle tarkoitettua vammaistukea eikä näin ollen ole oikeutettu vaikeavammaisten kuntoutukseen.
Lisätietoja:
- Keskussairaaloiden näkövammaisten lasten kuntoutusohjaajat
- Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat
- Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
- Kelan moniammattillinen yksilökuntoutus
- Kelan kuntoutusjaksot
Näkövammaiset lapset ry järjestää vuosittain Läheisten lauantain, joka on suunnattu näkövammaisen lapsen isovanhemmille, kummeille jne. Tarkista ajankohta täältä.
Kuntoutussuunnitelma
Lapselle on tärkeää laatia kuntoutussuunnitelma julkisessa terveydenhuollossa. Suunnitelman laadintaan osallistuu perheen lisäksi yleensä ainakin lääkäri ja lasten kuntoutusohjaaja. Suunnitelma tehdään yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mutta sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa.
Kuntoutusta haettaessa edellytetään voimassaolevaa kuntoutussuunnitelmaa tai lääkärin B-lausuntoa, jossa on maininta ko. kurssista, terapiasta sekä lapsen vammasta. Ota yhteys kuntoutusohjaajaan suunnitelman tekemiseksi.
LA-KU -kuntoutusmenetelmä
LA-KU eli näkövammaisen lapsen varhaiskuntoutusohjelma on alle kouluikäisten lasten taitojen arviointi- ja harjaannuttamisohjelma. LA-KU -käsikirja koostuu lapsen taitojen kartoitus- ja arviointilomakkeista sekä niihin liittyvistä opetusvihjeistä.
LA-KU -menetelmä soveltuu sokeille ja heikkonäköisille 0-6-vuotiaille lapsille ja sitä voidaan käyttää myös lievästi monivammaisten näkövammaisten lasten kuntoutuksessa. LA-KU -ohjelma on tarkoitettu vanhempien ja työntekijöiden käyttöön. Näkövammaisten liitto ry myy ohjelman käsikirjaa.
Tutustu LA-KU-kuntoutusmenetelmään
Terapiat
Avokuntoutukseen kuuluvat erilaiset lapselle yksilöllisesti suunnitellut terapiat, esim.
- fysioterapia
- toimintaterapia
- puheterapia
- musiikkiterapia tai
- neuropsykologinen kuntoutus.
Terapia myönnetään yleensä 1-3 vuodeksi kerrallaan. Vaikeavammaisen lapsen tai nuoren terapiaan voi kuulua ohjauskäyntejä perheessä, päiväkodissa tai koulussa. Terapiat voivat olla yksilö- tai ryhmäterapiaa.
Silmäterä 1/2021 -digilehti Terapeutin silmin (s. 28)
Liikkumistaidon ohjaus, liikkumistaidon ohjaaja
Liikkumistaitoa opetellaan, jotta lapsi oppisi itsenäisesti ja turvallisesti kulkemaan ensin kodin lähipiirissä ja myöhemmin pidempiä matkoja esimerkiksi kouluun tai kavereiden luokse. Liikkumistaidon alkeita aletaan opetella noin kolmen vuoden iässä. Ensikosketus valkoisen kepin käyttöön saadaan usein harjoituskepin eli löytöpyörän avulla. Varsinainen liikkumistaidon ohjaus alkaa tavallisesti esikouluiässä.
Liikkumistaidon ohjaukseen tarvitaan maksusitoumus. Alkuohjauksen kustantaa terveydenhuolto, jatkossa maksajana on sosiaalitoimi. Liikkumistaidon ohjauksen voi toteuttaa keskussairaalan oma ohjaaja tai perhe voi saada maksusitoumuksen ulkopuolisen ohjauksen hankintaan. Kuntoutusohjaaja neuvoo maksusitoumusasioissa ja ulkopuolisen liikkumistaidon ohjaajan hankkimisessa.
Liikkumistaidon ohjauksen osa-alueet:
- Liikkumistaidon arviointi
- Aistiharjoitukset
- Käsitteistön kehittyminen
- Liikkumistekniikat
- Suunnistautumistaidot
- Karkeamotoriset taidot
- Hienomotoriset taidot
- Näönkäytön harjoitukset
Lisätietoja lapsen liikkumistaidon ohjauksesta
- Keskussairaaloiden näkövammaisten lasten kuntoutusohjaajilta
- Näkövammaisten liitto ry: Alle kouluikäisen lapsen liikkumistaidon ohjaus
Lue Silmäterän 2/2020 -digilehden artikkeli Vanha uusi pikkulasten harjoituskeppi (s. 38)
Lue Silmäterän 2/2020 -digilehden artikkelit Paikannuspalvelu BlindSquare (s. 14) ja Appi ei korvaa keppiä (s. 16)
Lue Silmäterän 3/2018 -digilehden artikkeli Kepin kanssa pääsee pitkälle (s. 18)
Päivittäistoimintojen ohjaus
Päivittäistoimintojen ohjauksen tavoitteena on, että näkövammainen henkilö elää mahdollisimman omatoimisesti ja itsenäisesti. Ohjaukseen voi kuulua mm. päivittäisten toimien harjoittelemista (syöminen, pukeutuminen, hygienia) sekä asumiseen, koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan liittyvien tilanteiden harjoittelua.
Pistekirjoitusohjaus
Näkövammaisten lasten pistekirjoituksen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen tapahtuu osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetuksesta vastaa lapsen oma koulu Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tuella. Näkövammaiset lapset oppivat yleensä lukemaan ja kirjoittamaan pistekirjoitusta samaan aikaan kuin näkevät ikätoverinsa tavallista tekstiä.
Näkövammaisten liitto ry järjestää pistekirjoituskursseja myös näkeville henkilöille. Lisäksi myynnissä on näkeville ja heikkonäköisille tarkoitettu pistekirjoituksen itseopiskelumateriaali Pisteitä päin.
Braille-neuvottelukunta: Pistekirjoitukseen liittyviä julkaisuja ja materiaaleja
Näkövammaisten liitto ry: Pistekirjoituksen opiskelu
Rahalliset korvaukset kuntoutukseen osallistumisesta
Kuntoutusraha
Kuntoutusraha korvaa vanhempien ansionmenetystä siltä ajalta, kun he osallistuvat lapsen kuntoutukseen. Kuntoutusrahan tarkoituksena on turvata toimeentulo esim. kuntoutusjaksolle osallistumisen ajalta, jos vanhemmat eivät tänä aikana pysty tekemään työtä.
Matkakorvaukset
Perhe voi anoa matkakustannuksiin korvauksia mm. kuntoutukseen ja apuvälineiden hankintaan liittyviltä matkoilta. Omavastuuosuus pitää näistäkin matkoista maksaa ja matkustustapa on pääsääntöisesti halvimpia kulkuvälineitä käyttäen. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Myös yöpymisestä ja saattajan kuluista voi anoa korvauksia.
