Kuntoutus

Näkövammaisen lapsen kuntoutuksesta vastaa ensisijaisesti oman alueen keskussairaala. Sairaalan lasten kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä näkövammaisen lapsen perheen ja muiden toimijoiden välillä.

Kuntoutus sisältää yleensä kotiseudulla tapahtuvan avokuntoutuksen lisäksi erilaisia kursseja. Kelan sopeutumisvalmennuskursseja ja yksilöllisiä kursseja näkövammaisille lapsille ja nuorille järjestävät useat eri kuntoutuslaitokset. Vuonna 2019 kursseja pidetään Hippo Terapiaklinikka/Kuntoutuskeskus Peurunka Laukaalla, Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä, Kuntoutuskeskus Kyyhkylässä Mikkelissä, sekä Näkövammaisten liitossa Helsingissä.  Kuntoutusmuotoja ovat sopeutumisvalmennuskurssit (alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville ja koululaisille perheineen) sekä yksilöllinen kuntoutus, joka koostuu yleensä useammasta jaksosta. Lapsen ja perheen tarvitseman tuen mukaan arvioidaan oman kuntoutusohjaajan kanssa sopiva kuntoutusmuoto, jota haetaan Kelasta.

Lapsen kuntoutuksen korvaa yleensä joko Kela tai keskussairaala. Kelan kustantamaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada, jos vamma tai siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa ja osallistumisessa. Kuntoutuksen tavoitteena on edesauttaa itsenäistä selviytymistä sekä parantaa toimintakykyä. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista laitoskuntoutusta tai avoterapiaa.

Kelasta voidaan myöntää myös harkinnanvaraista kuntoutusta, kun lapsi saa alinta alle 16-vuotiaalle tarkoitettua vammaistukea eikä näin ollen ole oikeutettu vaikeavammaisten kuntoutukseen.

Lisätietoja kuntoutuksesta saat

Näkövammaiset lapset ry järjestää vuosittain yhden Läheisten viikonlopun, joka on suunnattu näkövammaisen lapsen isovanhemmille, kummeille jne. Tarkista ajankohta täältä.

Kuntoutusohjaus, kuntoutusohjaaja

Näkövammaiset lapset ohjataan kuntoutusohjauksen piiriin. Kuntoutusohjaajat työskentelevät keskussairaaloissa. Kuntoutusohjaaja neuvoo ja ohjaa perhettä lapsen kuntoutukseen, hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Hän on mukana suunnittelemassa lapsen kuntoutusta yhdessä perheen ja keskussairaalan moniammatillisen ryhmän kanssa. Parhaimmillaan kuntoutusohjaaja on linkki sairaalan, muiden kuntoutustahojen ja kodin välillä.

Lisätietoja saat

pdfsmallSilmäterä-lehti 4/2013 Nollasta sataan (s. 24)

Kuntoutussuunnitelma

Lapselle on tärkeää laatia kuntoutussuunnitelma julkisessa terveydenhuollossa. Suunnitelman laadintaan osallistuu perheen lisäksi yleensä ainakin lääkäri ja lasten kuntoutusohjaaja. Suunnitelma tehdään yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mutta sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa.

Kuntoutusta haettaessa edellytetään voimassaolevaa kuntoutussuunnitelmaa tai lääkärin B-lausuntoa, jossa on maininta ko. kurssista, terapiasta sekä lapsen vammasta. Ota yhteys kuntoutusohjaajaan suunnitelman tekemiseksi.

Kelan ohje kuntoutussuunnitelmasta

LA-KU -kuntoutusmenetelmä

LA-KU eli näkövammaisen lapsen varhaiskuntoutusohjelma on alle kouluikäisten lasten taitojen arviointi- ja harjaannuttamisohjelma. LA-KU -käsikirja koostuu lapsen taitojen kartoitus- ja arviointilomakkeista sekä niihin liittyvistä opetusvihjeistä.

LA-KU -menetelmä soveltuu sokeille ja heikkonäköisille 0-6-vuotiaille lapsille ja sitä voidaan käyttää myös lievästi monivammaisten näkövammaisten lasten kuntoutuksessa. LA-KU -ohjelma on tarkoitettu vanhempien ja työntekijöiden käyttöön. Näkövammaisten liitto ry myy ohjelman käsikirjaa.

Tutustu LA-KU-kuntoutusmenetelmään

Terapiat

Avokuntoutukseen kuuluvat erilaiset lapselle yksilöllisesti suunnitellut terapiat, esim.

  • fysioterapia
  • toimintaterapia
  • puheterapia
  • musiikkiterapia tai
  • neuropsykologinen kuntoutus.

Terapia myönnetään yleensä 1-3 vuodeksi kerrallaan. Vaikeavammaisen lapsen tai nuoren terapiaan voi kuulua ohjauskäyntejä perheessä, päiväkodissa tai koulussa. Terapiat voivat olla yksilö- tai ryhmäterapiaa.

Liikkumistaidon ohjaus, liikkumistaidon ohjaaja

Liikkumistaitoa opetellaan, jotta lapsi oppisi itsenäisesti ja turvallisesti kulkemaan ensin kodin lähipiirissä ja myöhemmin pidempiä matkoja esimerkiksi kouluun tai kavereiden luokse. Liikkumistaidon alkeita aletaan opetella noin kolmen vuoden iässä. Ensikosketus valkoisen kepin käyttöön saadaan usein harjoituskepin eli löytöpyörän avulla. Varsinainen liikkumistaidon ohjaus alkaa tavallisesti esikouluiässä.

Liikkumistaidon ohjaukseen tarvitaan maksusitoumus. Alkuohjauksen kustantaa terveydenhuolto, jatkossa maksajana on sosiaalitoimi. Liikkumistaidon ohjauksen voi toteuttaa keskussairaalan oma ohjaaja tai perhe voi saada maksusitoumuksen ulkopuolisen ohjauksen hankintaan. Kuntoutusohjaaja neuvoo maksusitoumusasioissa ja ulkopuolisen liikkumistaidon ohjaajan hankkimisessa.

Liikkumistaidon ohjauksen osa-alueet:

  • Liikkumistaidon arviointi
  • Aistiharjoitukset
  • Käsitteistön kehittyminen
  • Liikkumistekniikat
  • Suunnistautumistaidot
  • Karkeamotoriset taidot
  • Hienomotoriset taidot
  • Näönkäytön harjoitukset

Lisätietoja lapsen liikkumistaidon ohjauksesta

Lue Silmäterän 3/2018 -digilehden artikkeli Kepin kanssa pääsee pitkälle (s. 18)

Päivittäistoimintojen ohjaus

Päivittäistoimintojen ohjauksen tavoitteena on, että näkövammainen henkilö voi elää mahdollisimman omatoimisesti ja itsenäisesti. Ohjaukseen voi kuulua mm. päivittäisten toimien harjoittelemista (syöminen, pukeutuminen, hygienia) sekä asumiseen, koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan liittyvien tilanteiden harjoittelua.

Pistekirjoitusohjaus

Näkövammaisten lasten pistekirjoituksen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen tapahtuu osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetuksesta vastaa lapsen oma koulu näkövammaisten koulujen tuella. Näkövammaiset lapset oppivat yleensä lukemaan ja kirjoittamaan pistekirjoitusta samaan aikaan kuin näkevät ikätoverinsa tavallista tekstiä.

Näkövammaisten liitto ry järjestää pistekirjoituskursseja myös näkeville henkilöille. Lisäksi myynnissä on näkeville ja heikkonäköisille tarkoitettu pistekirjoituksen itseopiskelumateriaali Pisteitä päin.

Murra koodi on opas, jonka avulla voi tutustua ja harjoitella pistekirjoitusta. Vihkoa saa vapaasti tulostaa ja jakaa.

Lisätietoja pistekirjoituskoulutuksesta antaa
• Näkövammaisten liiton koulutussuunnittelija p. (09) 396 041.

Rahalliset korvaukset kuntoutukseen osallistumisesta

Kuntoutusraha

Kuntoutusraha korvaa vanhempien ansionmenetystä siltä ajalta, kun he osallistuvat lapsen kuntoutukseen. Kuntoutusrahan tarkoituksena on turvata toimeentulo esim. kuntoutusjaksolle osallistumisen ajalta, jos vanhemmat eivät tänä aikana pysty tekemään työtä.

Matkakorvaukset

Perhe voi anoa matkakustannuksiin korvauksia mm. kuntoutukseen ja apuvälineiden hankintaan liittyviltä matkoilta. Omavastuuosuus pitää näistäkin matkoista maksaa ja matkustustapa on pääsääntöisesti halvimpia kulkuvälineitä käyttäen. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Myös yöpymisestä ja saattajan kuluista voi anoa korvauksia.