Näkövammaisen lapsen kuntoutuksen ja palvelujen tarkistuslista

Tämä tarkistuslista sisältää erilaisia tukimuotoja, joita on olemassa näkövammaiselle lapselle. Tukimuotojen myöntäminen on kuitenkin yksilöllistä lapsen vammasta riippuen.

Apuvälineet

Vammaiselle lapselle myönnetään apuvälineitä sekä Kelasta, kunnasta että keskussairaalasta. Pohdittaessa apuvälineiden hakemista, kannattaa olla yhteydessä oman alueen keskussairaalan lasten kuntoutusohjaajaan.

Kuntoutusohjaajien yhteystiedot

Näkövammaisten liitto ry: Apuvälineiden hakeminen

Kelan myöntämät etuudet

Kuntoutussuunnitelma Kelan päätökset perustuvat perheen kanssa yhteistyössä tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa.

Kela: Kuntoutussuunnitelma

Lapsen kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea myönnetään perheille, jossa on alle 3-vuotias lapsi, joka ei ole päivähoidossa. Myös alle kouluikäisestä lapsesta maksetaan kotihoidon tukea, jos häntä hoidetaan samalla tavalla. Kotihoidon tukea maksetaan myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan samalla tavalla.

Kela: Kotihoidon tuki

Alle 16-vuotiaaan vammaistuki Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle.

Kela: Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Näkövammaisten liitto ry: Ohjeita alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemiseen

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus  Vaativaa lääkinnällinen kuntoutus voi saada, jos vamma tai siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa ja osallistumisessa. Kuntoutuksen tavoitteena on edesauttaa itsenäistä selviytymistä sekä parantaa toimintakykyä. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista laitoskuntoutusta tai avoterapiaa. Vaikeavammaisen lääkinnälliseen kuntoutukseen vaaditaan kuntoutussuunnitelma.

Kela: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Erityishoitoraha Erityishoitoraha on korvaus lyhytaikaisesta ansionmenetyksestä vanhemmalle (estynyt tekemästä työtä, palkattomalla ajalla), jonka on tarpeellista osallistua lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, sairaalahoitoon liittyvässä kotihoidossa tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla kuntoutuksen omavastuupäivänä. Se määräytyy sairauspäivärahan mukaisesti ja on veronalaista tuloa.

Kela: Erityishoitoraha

Kuntoutusraha Kuntoutusraha maksetaan vanhemmille sopeutumisvalmennuskurssin tai kuntoutusjakson ajalta ansionmenetyksen korvauksena. Se määräytyy sairauspäivärahan mukaisesti ja on veronalaista tuloa.

Kela: Kuntoutusraha

Näkövammaisten liitto ry: Ohjeita nuoren kuntoutusrahan hakemiseen

Matkakorvaukset kuntoutukseen ja sairaanhoitoon Matkakuorvaukset kuntoutukseen ja sairaanhoitoon korvataan omavastuuosuuden jälkeen. Sairaus- ja kuntoutusmatkojen korvauksissa on yhteinen omavastuu.

Kela: Matkakorvaukset

Apuvälineet Näkövammaisella ihmisellä on oikeus saada vammansa vuoksi tarvitsemiaan apuvälineitä lääkinnällisenä tai ammatillisena kuntoutuksena, jolloin apuvälineet kustantaa joko julkinen terveydenhuolto tai Kela.

Näkövammaisten liitto ry: Apuvälineiden hakeminen

Ammatillinen kuntoutus Ammatillista kuntoutusta on järjestettävä henkilölle, jonka ansionmahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneet. Nuorilla, jotka eivät ole vielä työelämässä on mahdollisuus hakea tätä, jos kriteerit täyttyvät. Ammatillista kuntoutusta on mm. peruskoulun jälkeinen ammatillinen koulutus.

Kela: Ammatillinen kuntoutus

Nuoren kuntoutusraha 16-19-vuotiaalle nuorelle voidaan maksaa nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi.

Kela: Nuoren kuntoutusraha

Harkinnanvarainen kuntoutus Kela järjestää ja korvaa myös muuta kuin lakisääteistä ammatillista ja vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta.Tätä harkinnanvaraista kuntoutusta Kela voi myöntää eduskunnan vuosittain vahvistaman rahamäärän puitteissa. Esimerkiksi päätöksillä, joissa on alin hoitotuki tai ei hoitotukea lainkaan, voidaan myöntää tukea joillekin satunnaisille kuntoutuskursseille.

Kela: harkinnanvaraiset kuntoutuspalvelut

Terveydenhuollon palvelut

Erikoissairaanhoito keskussairaalassa Kunnat vastaavat asukkaidensa erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Jokaisessa piirissä on keskussairaala. Näistä viisi on erityistason sairaanhoitoa antavia yliopistollisia sairaaloita.

Lääketieteellinen tutkimus ja hoito Terveydenhuollossa annettavasta hoidosta suurin osa on kiireellistä hoitoa, johon esimerkiksi onnettomuustapauksissa pääsee välittömästi ja vakavissa sairauksissa mahdollisimman pian. Myös kiireettömään hoitoon on päästävä tietyssä määräajassa. Hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kuntoutusohjaus Keskussairaaloilla on omat näkövammaisten lasten kuntoutusohjaajat. Kuntoutusohjaaja mm. suunnittelee tarvittavia kuntoutuspalveluja yhdessä perheen kanssa, neuvoo näkövammaan liittyvissä asioissa, ohjaa kuntoutuspalvelujen käytössä ja seuraa suunniteltujen kuntoutustoimenpiteiden toteutumista.

Kuntoutusohjaajien yhteystiedot

Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa.

Kela: Kuntoutussuunnitelma

Sairaalan sosiaalityöntekijän palvelut Sairaalan sosiaalityöntekijä ohjaa ja neuvoo mm. toimeentulo- ja sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa. Sairaalan sosiaalityöntekijän palveluita käytetään esim. kun lapsi on sairaalassa tutkimuksissa.

Liikkumistaidon ohjaus Liikkumistaidon ohjaukseen tarvitaan maksusitoumus. Alkuohjauksen kustantaa terveydenhuolto, jatkossa maksajana on sosiaalitoimi. Liikkumistaidon ohjauksen voi toteuttaa keskussairaalan oma ohjaaja tai perhe voi saada maksusitoumuksen ulkopuolisen ohjauksen hankintaan. Kuntoutusohjaaja neuvoo maksusitoumusasioissa ja ulkopuolisen liikkumistaidon ohjaajan hankkimisessa.

Näkövammaisten liitto ry: Alle kouluikäisen lapsen liikkumistaidon ohjaus

Näönkuntoutus Näönkuntoutuksessa etsitään sopivat keinot ja apuvälineet, joiden avulla heikkonäköinen henkilö selviää paremmin päivittäisistä toimista.

Näkövammaisten liitto ry: Näönkuntoutus ja näköharjoitukset

Näkövammaisten liitto ry: Lapsen toiminnallisen näönkäytön tukeminen

Apuvälineet Terveyskeskus myöntää näkövammaisen asiakkaan käyttöön edulliset apuvälineet kuten suurennuslasit, sanelimen, valkoisen kepin, matkapuhelimen ja ruudunlukuohjelman.

Keskussairaala myöntää näkövammaiselle asiakkaalle kotikäyttöön kalliit ja vaativat apuvälineet kuten kalliit optiset apuvälineet, lukutelevision, tietokoneen apuvälineohjelmat, tietokoneeseen liitettävät lisälaitteet ja tarvittavat ohjelmat sekä opaskoiran.

Näkövammaisten liitto ry: Apuvälineiden hakeminen

Terveyskeskus

Lähetteet erikoissairaanhoitoon Hoitotarpeen arviointi tehdään terveyskeskuksessa, josta voi saada lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Neuvolan palvelut Lastenneuvolan tehtävänä on seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä ohjata lapsi tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon muualle. Neuvolat myös tukevat ja ohjaavat perhettä kasvatuskysymyksissä ja elämänhallinnassa.

Ilmaiset vaipat Terveyskeskus myöntää vaipat ilmaiseksi 2-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille, joiden terveydentila edellyttää jatkuvaa vaipan käyttöä.

Kouluterveydenhuollon palvelut

Kouluterveydenhuolto kuuluu perusterveydenhuoltoon. Kunta järjestää kouluterveydenhuollon peruskoulussa ja lukiossa opiskeleville. Käytännössä kouluterveydenhuoltoon kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin tekemät terveystarkastukset, oppilaan terveydenhoito, terveyskasvatus ja hammashuolto.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat myös psykologin ja puheterapeutin palvelut. Myös terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset, kuten näön ja kuulon tutkiminen erikoislääkärin toimesta ja erikoislääkärin määräämät laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset, psykiatrin tutkimus ja psykologin tutkimus kuuluvat kouluterveydenhuoltoon.

Sosiaalitoimen palvelut

Tuki- ja palvelusuunnitelma Tuki- ja palvelusuunnitelma on kunnan tai erityishuoltopiirin sosiaaliviranomaisten kanssa yhdessä laadittu suunnitelma, johon kirjataan ne avun, tuen ja kuntoutuksen muodot, joita perhe tai tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Tuki- ja palvelusuunnitelmaa tulee seurata ja päivittää lapsen kasvaessa ja tarpeiden muuttuessa. Lisätietoja suunnitelman laadinnasta saat kuntasi sosiaalityöntekijältä tai keskussairaalan näkövammaisten lasten kuntoutusohjaajalta.

Sosiaalityöntekijän palvelut Sosiaaliturvaa ja palveluihin hakeutumista koskevaa neuvontaa ja ohjausta saa sosiaalityöntekijöiltä. Sosiaalityöntekijän kautta voidaan anoa lapsiperheille suunnattua aamu-, iltapäivä, tilapäis-, loma- ja perhehoitoa.

Erityislapsenvahti (ELVA) Sosiaalivirasto voi myöntää avustusta erityislapsenvahdin (ELVA)palkkausmenoihin, jotta vaikea-vammaisen tai pitkäaikaissairaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmat saavat mahdollisuuden lyhytaikaisiin hoitovapaisiin. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että lapselle on myönnetty Kelan alle 16-vuotiaan ylin vammaistuki.

Vanhemmat valitsevat hoitajan ja toimivat tämän työnantajina, ja sosiaalivirasto maksaa avustusta hoitajan palkkamenoihin enintään 10 tuntia kuukaudessa. ELVA-avustusta haetaan kunnan vammaisten sosiaalityön omaishoidontuen sosiaaliohjaajalta.

Tukihenkilö Tukihenkilötoiminnan tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön vapaa-ajan viettoa. Vapaaehtoinen tukihenkilö sopii toiminnan sisällöstä perheen kanssa, ja tukihenkilölle maksetaan korvaukseksi pieni palkkio.

Sosiaaliviraston tukihenkilötoiminnan piiriin kuuluvat kouluikäiset ja sitä vanhemmat vammaiset henkilöt, jotka esim. vaikeavammaisuuden vuoksi tarvitsevat erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa. Tukihenkilötoiminnasta voit kysyä kuntasi sosiaalityöntekijältä.

Henkilökohtainen apu Vaikeavammaiselle henkilö, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua jokapäiväisissä toiminnoissaan, voi saada oikeuden henkilökohtaisen avustajan käyttöön. Palvelua haetaan kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.

Lapsen päivähoidossa tarvitseman avustajan järjestää päivähoito ja koulussa tarvitseman avustajan opetustoimi.

Näkövammaisten liitto ry: Ohjeita henkilökohtaisen avun hakemiseen

Ylimääräiset vaatetuskustannukset Vammainen henkilö voi vammaispalvelulain perusteella saada korvausta ylimääräisistä vaatetuskustannuksista, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita. Kysy lisätietoja vammaisten sosiaalityön sosiaalityöntekijältä.

Erityisravintokustannukset Perheelle voidaan korvata vamman tai sairauden edellyttämistä pitkäaikaisesti ja säännöllisesti tarvittavista erityisravintovalmisteista ja erityisruokavalioista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Korvaaminen on vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraista. Kysy lisätietoja vammaisten sosiaalityön sosiaalityöntekijältä.

Kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada tilapäisesti mm. rasittuneisuuden, sairauden tai vamman perusteella. Kotipalvelua voi anoa kunnan perhetyöntekijöiden kautta. Sosiaalihuoltolain mukaan lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua silloin, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

STM: Sosiaalihuoltolaki

Päivähoito Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää päivähoito kaikille alle kouluikäisille lapsille. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi valita lasten kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen, joita haetaan Kelasta.

Omaishoidontuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Se edellyttää hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen sekä hoitosopimuksen. Kysy lisätietoja vammaisten sosiaalityön omaishoidon sosiaalityöntekijältä.

Näkövammaisten liitto ry: Ohjeita omaishoidon tuen hakemiseen

Vaikeavammaisten vammaispalvelut Vammaispalvelulaki erottaa toisistaan vammaiset ja vaikeavammaiset ihmiset. Oikeus kunnan tarjoamiin vammaispalveluihin on lain mukaan vaikeavammaisilla ihmisillä.

Vaikeavammaisten vammaispalvelut sisältävät mm.:
– kuljetuspalvelut
– tulkkipalvelut
– asunnon muutostyöt

Yksilölliseen tarpeeseen perustuvat palvelut (harkinnanvaraisesti):
– henkilökohtainen avustaja
– vamman vuoksi tarvittavat vapaa-ajan välineet ja laitteet
– yksilöllinen liikkumistaidon, päivittäistoimintojen ja pistekirjoituksen ohjaus nuorille tarvittaessa

Kysy lisätietoja vammaisten sosiaalityön sosiaalityöntekijältä.

Opetustoimi

Opetus ja oppimateriaali Näkövammaisen oppilaan oppimateriaalin tarve on hyvä suunnitella ja kirjata. Materiaalitilaukset on tehtävä riittävän ajoissa ja tilauksille on suositeltavaa määritellä vastuuhenkilö.

Koulunkäyntiavustaja kouluikäisille Oppilaalle ei ole välttämätöntä järjestää henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa, mutta hänelle on järjestettävä oppimisen turvaamisen kannalta riittävät avustajapalvelut. Oman avustajan lisäksi kyseeseen voi tulla myös opetusryhmässä toimiva koulunkäyntiavustaja tai koulunkäyntiavustaja, joka toimii tukena jollakin tietyllä opetuksen osa-alueella. Koulunkäyntiavustajaa järjestettäessä on pääpaino pidettävä oppilaan yksilöllisessä tarpeessa.

Apuvälineet kouluun Riittävät, toimivat ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet tukevat näkövammaisen lapsen ja nuoren koulunkäyntiä. Apuväline, sen käyttötarkoitus ja opetuksen vuosiluokka määrittelevät, kuuluuko apuvälineen myöntäminen opetustoimelle, terveydenhuollolle vai Kelalle.

Tietokone apuvälineenä Tietokoneista on huomattava hyöty näkövammaiselle lapselle apuvälineenä. Heikkönäköinen voi käyttää juuri hänen näkövammaansa sopivia elektronisia kirjoja suurennusohjelman ja puhesyntetisaattorin avulla. Sokean oppilaan käytössä on taas pistenäytöllä, ruudunluku- ja puhesyntetisaattorilla varustettu tietokone.

Koulukuljetukset Oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen tai kuljetukseen annettavaan riittävään avustukseen, jos hänen koulumatkansa on yli viisi kilometriä. Hän voi saada myös avustusta, jos koulumatka on liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Vammaisen oppilaan kohdalla järjestetään opetuksen kannalta välttämättömät koulukuljetukset, mikäli vamma sitä edellyttää. Tällöin ei ole merkitystä siitä, miten pitkä koulumatka on.

Oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltopalveluiden tehtävänä on järjestää koulupsykologin ja -kuraattorin asiantuntijapalveluita oppilaille sekä koulupsykologipalveluita esiopetuksesta kouluun siirtyville lapsille. Monissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, johon voi olla yhteydessä. Tavoitteena on oppilaan, vanhempien ja koulun tukeminen niin, että oppilas selviytyisi koulunkäynnistä mahdollisimman hyvin omien edellytystensä mukaisesti ja saisi tarvitsemansa tuen.

Opettajan ja avustajan perehdytys Näkövammaisen oppilaan kannalta on tärkeää, että opettaja ja avustaja saavat riittävän perehdytyksen näkövammaisen oppilaan opettamiseen ja koulunkäynnin tukemiseen. Perehdytyksen aiheena voivat olla mm. oppimateriaalit, apuvälineiden käyttö sekä sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot.

Tukijaksot Oppimis-ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipiste ja ruotsinkielinen toimipiste Skilla tarjoavat palveluja ja tukitoimia integroidusti opiskelevalle näkövammaiselle oppilaalle ja hänen koululleen.

Tilapäisen opetuksen jaksolla eli tukijaksolla näkövammaisten koululla keskitytään oppilaan käyttämien opiskelu- ja erityistaitojen opetteluun sekä apuvälinetarpeen kartoitukseen ja apuvälineiden käytön ohjaukseen. Jakson aikana on taitoaineiden opetusta ja mahdollisuus saada arviointi- ja kuntoutuspalveluja. Tukijaksoille tulee samaa luokkatasoa käyviä ja samanasteisesti näkövammaisia lapsia. Tämän vertaisryhmän tapaaminen on lapselle tärkeä asia.

Ohjaavan opettajan palvelut ja tilapäisen opetuksen jaksot on hyvä suunnitella oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

Lisätietoja kouluasioista saat Näkövammaisten liiton koulutuspoliittiselta suunnittelijalta  p. (09) 3960 4574.

Vammaisen pysäköintilupa

Vammaisen pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään liikuntaesteisille tarkoitetulle pysäköintipaikalle, maksulliselle pysäköintipaikalle maksutta sekä alueelle, missä pysäköinti on muutoin kielletty ”pysäköinti kielletty” -merkillä. Luvan saanti voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa. Lupaa haetaan Trafin palveluntuottajan Ajovarman palvelupisteistä.

Auton käyttöön liittyvät tuet

Vakuutukset

Jos lapsella tai vanhemmilla on omia vakuutuksia, kannattaa vakuutusyhtiöstä tarkistaa niiden mahdollisesti korvaamat palvelut tai kustannukset.

Vapaa-aika

Kuljetuspalvelut

Vaikeavammaisella lapsella on oikeus vapaa-aikaan ja harrastuksiin tarvitsemaansa kuljetuspalveluun. Palvelua ratkaistaessa lapsen liikkumista verrataan saman ikäisen näkevän lapsen yksin liikkumiseen.

Näkövammaisten liitto ry: Ohjeita kuljetuspalvelujen hakemiseen

Erityisuimakortti

Jotkut kunnat myöntävät vammaisille lapsille erityisuimakortin, joka oikeuttaa alennuksiin uimahalleissa. Erityisuimakortista voit kysyä kunnan uimahallista.